Kilpailua kreivi Draculan mailla

(IPRinfo 4/2007)

Suomen joukkueen WTO-tietämys osoittautui kilpailijoita kevyemmäksi.

Propellikoneessa oli vain kolme istuinta vierekkäin ja rivejäkin vain reilu tusina. Me neljä Helsingin yliopiston opiskelijaa olimme viime maaliskuussa laskeutumassa kreivi Draculan kotisijoille, Transsylvaniaan, Romaniaan, tarkemmin sanottuna Cluj-Napocaan.

Ei huolta, emme mekään olleet kuulleet paikasta aikaisemmin, vaikka väkeä siellä asuu yli 300 000. Olimme tehneet töitä kuukausia päästäksemme sinne. Miksi ihmeessä halusimme sinne? Palataanpa ajassa hieman taaksepäin.

Syksyllä 2006 Helsingin yliopiston julkisoikeuden yliopettaja Martin Björklund oli alkanut koota joukkuetta ELSA (The European Law Students’ Association) Moot Court Competition (emc2) -kilpailuun. Kyseessä oli viides vuosittainen opiskelijoiden oikeustapauskilpailu, jonka aihealueena on WTO-oikeus.

Joukkueeseemme kuuluivat lisäkseni Moema Rosa, Roman Chernov sekä Daniel Martinsen-Hernandez. Tiimimme oli jo valmiiksi hyvin kansainvälinen, sillä Romanilta löytyy Latvian ja Skotlannin kansalaisuus, Daniel on puoliksi suomalainen ja puoliksi espanjalainen, ja Moema taas on Brasiliassa lapsuutensa asunut ranskalainen.

Tammikuuhun asti työskentelimme kirjallisten vastausten parissa, jonka jälkeen aloimme harjoitella suullista osuutta varten. Ainoina Suomesta pääsimme suoraan välieriin Romaniaan, jonne kokoontui seitsemän joukkuetta ympäri Eurooppaa. Meidän lisäksemme mukana oli joukkueita Saksasta, Norjasta, Alankomaista ja Britanniasta.

Näytön paikka
Olimme siis saapuneet Cluj-Napocaan kisataksemme muita kouluja vastaan WTO-tietämyksestämme. Palkintona oli pääsy finaaliin, joka järjestettiin toukokuun alussa Genevessä. Kilpailussa joukkueet suorittivat suullisen osuutensa sekä kantajana että vastaajana. Tämän perusteella neljä parasta pääsi jatkokierrokselle.

Aiheena oli kuvitteellinen tapaus, jossa rokotetta myytiin ilman patentinhaltijan lupaa valtioihin, joissa oli vallalla virusepidemia. Kantajana oli patentinhaltijayrityksen kotivaltio ja vastaajana rokotetta myyvän yrityksen kotivaltio. Tehtävän taustalla oli varmaankin lintuinfluenssaa koskeva tilanne. Tapauksessa vastakkain oli toisaalta yrityksen oikeus patentin tuottamaan yksinoikeuteen ja toisaalta tästä oikeudesta poikkeaminen kansanterveyden nimissä.

Käsiteltävänä oli Dohan julistuksen mukainen pakkolisensointimenetelmä ja sitä tarkentava päätös. Pelkkä näiden sopimusten tunteminen läpikotaisin ei riittänyt, vaan pärjätäkseen piti hallita myös paljon oikeustapauksia sekä yleistä kansainväliseen oikeuteen ja WTO:hon liittyvää juridista tietoa.

Esittäessämme suullisia osuuksiamme WTO-experteistä koostuvan paneelin edessä huomasimme, että vähäinen kokemuksemme yleisestä kansainvälisestä oikeudesta tuotti suurimman päänvaivan. Mannermainen traditio ja vahva luottamus positiiviseen oikeuteen näkyi siinä, että tunsimme kyllä pykälät hyvin, mutta oikeustapausten kohdalla jäimme jälkeen common law -maista tulleille kilpailijoille.

Suullisten esitysten aikana totesimme myös, että kilpailu oli korkeatasoinen ja tuomareiden esittämät kysymykset vaikeita. Paineet olivat kovat ja kilpailu ankaraa. Teimme töitä tapauksen kanssa yömyöhään vielä paikan päällä. Kaikesta huolimatta jouduimme toteamaan muiden olleen vielä meitäkin parempia ja siirryimme laulukuoroon alkuerien jälkeen. Pitkän harjoittelun jälkeen takki oli aika tyhjä.

Semifinaalin voitti Maastrichtin yliopiston (Maastricht University) joukkue Alankomaista. Jatkoon pääsivät myös London School of Economics and Political Sciences (United Kingdom), Edinburgh University (United Kingdom) ja Marburg University (Germany).

Elämää on kilpailun jälkeenkin
Aikaisen putoamisen vuoksi pystyimme keskittymään täysin siemauksin paikalliseen kulttuuritarjontaan. ELSAn paikallisosasto oli järjestänyt osanottajille runsaasti ohjelmaa, eikä aika käynyt pitkäksi missään vaiheessa. Tutuiksi tulivat niin hotellin uima-allas saunoineen, kasvitieteellinen puutarha kuin kaupunkikin.

Juhlaillalliset olivat hienoja tapahtumia, joissa tarjoilu pelasi ja kilpailijat pääsivät tutustumaan toisiinsa rennossa ilmapiirissä. Joka ilta oli myös tarjolla paikallista yöelämää, jossa päästiin todistamaan tuomareidenkin tanssijalan vipsutusta. Reissun kruunasi paintball-sota, jossa joukkueemme sai balsamia haavoihinsa voittamalla ylivoimaisesti ELSAn väestä kootun joukkueen.

Aika Romaniassa viuhui ohi, ja yhtäkkiä olimmekin taas potkurikoneessa matkalla Helsinkiin. Geneve jäi siis näkemättä tällä kertaa. Koko kilpailun voitti Australiasta asti saapunut University of Melbourne School of Law’n joukkue. Australialla oli semifinaaleissa peräti kaksi joukkuetta, kaksi muuta välieräjoukkuetta tulivat Yhdysvalloista ja Hongkongista.

Mitä tästä opittiin?
Kilpailun suurin henkilökohtainen anti oli mahdollisuus työskennellä englanniksi. Kaikki tekstit kirjoitettiin englanniksi, ja se oli myös joukkueen sisäinen kommunikaatiokieli. WTO-asiantuntijoiden tentissä huomasi, että myös kovan paineen alla pärjää muullakin kuin äidinkielellään. Myös oikeudellinen kirjoittaminen ja juridinen argumentointi tehostui, kun piti tuottaa kymmeniä sivuja juridista tekstiä.

Myös tiimityöskentelystä ja tiedonhausta oppi lisää. WTO ja kansainvälinen immateriaalioikeus avasivat hieman oviaan meille, ja tiedämme nyt varmasti lääkkeiden pakkolisensoinnista enemmän kuin keskivertojuristi.

Ja tietenkin kisoista jäi myös hyviä kontakteja. Tätä kirjoittaessani sain eräältä kilpakumppanilta viestin, jossa tiedusteltiin, osallistunko kilpailuun myös ensi kerralla.

ELSA Moot Court Competition on WTO Law
Kilpailussa oli kolme kierrosta, joista ensimmäinen oli kansallinen kierros. Suomessa sitä ei järjestetty, koska täältä osallistui kisaan ainoastaan yksi joukkue. Kansallisten kierrosten voittajat pääsivät alueellisille kierroksille, joita Euroopassa järjestettiin kaksi, Romaniassa ja Saksassa. Molemmista neljä parasta pääsi Geneveen kilpailemaan finaaliin. Muut joukkueet tulivat Euroopan ulkopuolelta vastaavanlaisten kierrosten perusteella.

Martin Björklund oli joukkueemme tutor, mutta hänen lisäkseen saimme apua Roschier Asianajotoimisto Oy:ltä, jonka juristit toimivat kenraaliharjoituksessamme tuomaristona. Kiitokset kaikille!

Sasu Heino
Oikeusnotaari
Helsingin yliopisto

Tietoa artikkelissa käsitellystä WTO-aiheisesta oikeustapauskilpailusta ”ELSA Moot Court Competition” löytyy sivulta:
http://www.elsamootcourt.org/