Keksijöiden ääni kuuluviin
Eero Johansson selvitti PRH:n tietokannoista kaikki suomalaiset, joille oli myönnetty suomalainen patentti 2000–2011 ja kysyi heidän näkemyksiään keksintötoiminnasta.
Suomalaisten Keksijöiden tukiyhdistys, SKTY, seuraa immateriaalioikeusalan lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa sekä tekee aloitteita ja järjestää tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on keskustella ja kehittää keksijöiden asioita. Vuonna 2003 perustetun SKTY:n puheenjohtaja on Timo Kivi-Koskinen ja varapuheenjohtaja Urho Ilmonen.
Suomalaiset keksijät jakaantuvat kolmeen pääluokkaan: työsuhdekeksijät, yliopistokeksijät ja yksityiset keksijät. Työsuhdekeksijöitä koskee työsuhdekeksintölaki (laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656) ja he voivat ainakin osaksi omistautua keksimiseen ja keksintönsä kehittämiseen. Keksinnön suojaus, rahoitus ja hyödyntäminen hoidetaan muualla yrityksessä. Keksijällä ei ole taloudellista riskiä keksinnöstään, mutta onnistuessaan hän voi saada huomattavankin suuren korvauksen siitä.
Yliopistokeksijöiden tilanne on erilainen. Korkeakoulukeksintölaki (laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369) on muuttanut perusteellisesti heidän asemaansa. Heillä on velvollisuus ilmoittaa keksinnöstään yliopistolle, jolla on tilanteesta riippuen erilainen mahdollisuus keksintöön liittyvien oikeuksien siirtämiseen yliopistolle. Yliopistot ja korkeakoulut kehittävät edelleen osaamistaan tutkijoidensa keksintöjen taloudellisessa hyödyntämisessä.
Yksityisillä keksijöillä ei yrittäjinä tai yksityishenkilöinä ole suuren yrityksen resursseja eli rahaa, tuotekehitystä, markkinointia eikä patentointiosaamista. Tämä näkyy usein valtavina henkilökohtaisina riskeinä.
Keksijät ovat nyt tiedossa
Syksyllä 2012 SKTY:n hallituksen jäsen Eero Johansson lähetti noin 3000 suomalaiselle keksijälle kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään keksijöiden näkemykset keksintötoimintaan liittyvistä asioista. Kyselyn mahdollisti Johanssonin jättimäinen urakka, kun hän selvitti PRH:n tietokannoista kaikki suomalaiset, joille oli myönnetty vähintään yksi suomalainen patentti 2000–2011. Tätä tietoa ei keksijöistä ole ennen ollut.
Kyselyyn vastasi lähes 10 prosenttia keksijöistä. Enemmistö vastauksista tuli työsuhdekeksijöiltä. Tarkoituksena on, että aineistoa jatkotyöstetään tarkemmin Aalto-yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa. SKTY:n hallituksen jäsenet Maila Hakala, Urho Ilmonen ja Timo Kivi-Koskinen ovat laatineet saapuneista noin 1400 vastauksesta alustavan yhteenvedon, joka ensimmäisen kerran esiteltiin Keksijän päivässä 8.11.2012.
Poimintoja kyselystä
1. Millä perusteilla päätät, haetko suojausta PRH:sta, EPOsta tai jätätkö PCT-hakemuksen?
Keksinnön luonne, markkinoinen laajuus ja prosessin helppous, nopeus ja kustannukset eri virastoissa vaikuttavat valintaan. Yleisimmin aloitetaan PRH:sta, jonka etuna on nopeus ja vaivattomuus. Suuryritykset sen sijaan aloittavat useimmiten joko EPOsta tai jättävät PCT-hakemuksen. USA on yleisin prioriteettihakemusmaa.
2. Työsuhdekeksijöille. Miten osallistutte patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen tekemiseen ja suojauksesta päättämiseen?
Keksijä toimii usein teknisenä asiantuntijana, kirjoittaa patenttihakemustekstin tärkeimmät osat, tekee piirustusehdotukset, ja patenttiasiamiehen kirjoitettua hakemuksen tarkistaa lopullisen tekstin. Tähän liittyy erityisesti lopullisista vaatimuksista päättäminen. Yrityksen IPR-yksikön rooli on merkittävä sekä hakemuksen laadinnassa että päätettäessä, missä maissa patenttia haetaan. Eräät vastaukset sisältävät esimerkillisen tavan siitä, miten paras suojaus on hankittavissa keksijän, yrityksen patentti-insinöörin tai IPR-asiantuntijan ja ulkopuolisen patenttiasiamiehen yhteistyöllä.
3. Onko PRH:sta hakijana saamanne palvelu riittävää ja kustannukset kohtuullisia?
Vajaa puolet vastaajista oli ollut tekemisissä PRH:n kanssa. Palvelu saa pääsääntöisesti kiitosta, vaikka jonkinlaista heikkenemistä viime vuosina on havaittavissa. Kustannukset ovat kohdallaan ja palvelu enimmäkseen asiallista. Keksijän kannalta erityisen tärkeää on nettipalvelujen kehittyminen. ”Erittäin palveleva organisaatio. Hinnat ok. Kokonaisarvosana korkein mahdollinen. Ei uskoisi valtion virastoksi.”
Kritiikkiäkin löytyy: ”Ei palveluja, mutta eipä juuri kustannuksiakaan”. ”Palvelusalttius ei ole riittävää ja kallis hinta vaikuttaa toteutukseen”. ”Merkityksetöntä palvelua kun saman saa huomattavasti halvemmalla EPOsta”. ”Patentilla on kova hinta ja yksityiselle ihmiselle ylivoimainen.” ”RH:lta jää huomaamatta tutkimusaineistoa, joka sitten EPOssa tulee esiin.”
4. Onko suojaushakemuksestanne ollut hyötyä keksinnön hyödyntämisessä?
Vastausprosentti kysymykseen oli 90, ja vastaajista 70 prosenttia katsoi suojauksesta olevan hyötyä. Loput vastasivat ”ei”, ”ei vielä” tai ”en tiedä”. Mitään merkittävää haittaa suojauksesta ei tullut esille, ehkä lähinnä epävarmuus siitä, mitä hyötyä suojauksesta lopulta on ollut. Hyötyjen lista on kuitenkin pitkä, lähes 50 erilaista kommenttia, joista jokainen ansaitsisi tulla mainituksi ja saatettaviksi suomalaisyritysten tietoon.
”Rahoittajat edellyttävät täsmällistä IPR-salkun kuvausta.” ”Keksintö kristallisoituu asiantuntijoiden avulla patenttihakemuksessa.” ”Lisää uskottavuutta yhteistyökumppaneiden silmissä.” ”Estää tai ainakin vähentää kilpailua.” ”Voi johtaa maailmanlaajuiseen markkinajohtajuuteen, jopa standardiin.” ”Nostaa tuotteen arvostusta ja lisää mahdollisuuksia teknologian myynnissä.” ”Imagovaikutus markkinoilla on suuri, ”Patented” tai ”Pat.pend.” ”Yritys- tai liiketoimintakaupassa on suuri merkitys.” ”Tehokas suojaus tuo parempiehtoisen rahoituksen, markkinatutkimuksen, tuotteen kehityksen ja markkinoille viennin.” “Freedom to operate” ja PR-arvo.” “Valtion tuet (Tekes, Finnvera ja toistaiseksi Keksintösäätiö)” ”Pienentää riskiä massiivisissa investoinneissa.” ”Painavan patenttisalkun avulla keksinnöt ovat omassa hallinnassa.”
5. Miten koette nykyiset käytännöt ja olosuhteet, joissa luotte keksintöjä ja innovaatioita?
Keksintöilmapiiriin ja käytäntöihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta kritiikkiä on paljon: ”Työsuhdekeksintöjen vaatimaton palkkiotaso ja työnantajien joskus kohtuuton toiminta.” ”Valtion tuen kohdistaminen ja rahoituksen kuluminen konsulttityöhön”. ”Patentointiprosessin hankaluus, hitaus ja kalleus.” ”Strategista ja IPR-koulutusta tarvitaan lisää.” ”Patentointikulujen aktivointimahdollisuus olisi tarpeen.” ”Yliopistokeksintöjen käsittely on hankalaa ja epäluotettavaa ja on johtanut jopa oikeuden menetyksiin.” ”Keksinnön hallittu julkistaminen tuotiin esille patentoinnin vaihtoehtona.”
6. Ymmärtävätkö yhteistyökumppaninne, osakkaat, rahoittajat, valmistajat ja asiakkaanne suojauksen arvon ja merkityksen liiketoiminnassanne?
Vastaukset kysymykseen vaihtelevat puolesta ja vastaan, eikä yleistä linjaa ole nähtävissä. Suojauksella on arvoa innovatiivisuuden mittarina ja näyttönä vakavasta tuotekehityksestä. Osa sidosryhmistä arvostaa ja vaatii riittävää suojaustasoa. Monopoliasemaa asiakkaat voivat karttaa. Suojauksen arvostus on selvästi parantunut.
7. Onko mielestänne jokin osa-alue, jota keksinnön tekemisessä, suojauksessa tai kaupallistamisessa tulisi kehittää?
Suojaamisen osaamiseen toivotaan lisää koulutusta tyyliin ”Keksijän kansanopisto”, jonka pitäisi olla ilmainen ja avoin kaikille keksijöiden ulkopuolisen rahoituksen turvin. PRH:n koulutusta pitäisi jatkaa. ICT-alalla järjestelmä on muuttunut enemmän taakaksi kuin eduksi. Ongelmana on eri perustein myönnetyt päällekkäiset patentit eri maissa. Kaupallistamisen rahoittaminen on Suomessa heikkoa. Keksintösäätiön toimintaa kritisoitiin erityisesti siitä, että se ohjaa keksijän ”ahneen bisnesenkelin” syliin.
Yhteisön kattavaa patenttia toivotaan. Patentinloukkausten käsittelyä tuomioistuimissa pidettiin huonona ja kalliina. Ohjelmistoilla ei tulisi olla patenttisuojaa. Työsuhdekeksintökorvaukset pitäisi saada pääomatuloksi. Kotimaisten keksintöjen arvostusta tulisi kohottaa. Pitäisi myöntää patentteja, joiden voi olettaa pitävän myös tuomioistuimessa.
Urho Ilmonen
Timo Kivi-Koskinen
Suomalaisten Keksijöiden tukiyhdistys ry
http://www.keksijoidentuki.fi
Tarkempia tietoja kyselystä
www.eerojohansson.com
