Käyttäjien asialla olevat hakkerit vaarassa

(IPRinfo 1/2002)

Käyttäjän oikeudet ovat olennainen osa tekijänoikeutta. Tekijänoikeuslaki ei niitä kuitenkaan tunne. Kaupalliset intressit ja avoin yhteiskunta saattavat käyttäjän oikeuksien osalta olla törmäyskurssilla, kirjoittaa tutkija Mikko Välimäki.

Vanhastaan tekijänoikeus on suojannut taiteellisia teoksia. Sittemmin suojan alle on alettu hyväksyä myös paljon muutakin: karttoja, teknisiä piirustuksia ynnä muita tuotoksia, joita tuskin voidaan lukea taiteeksi. Muutaman viime vuosikymmenen aikana suojaa on laajennettu tietokoneohjelmiin.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että voidaan alkaa puhua yleisestä informaation suojaamisesta. Tekijänoikeutta on alettu tukea erilaisin säännöksin, joilla ei ole enää suoraa yhteyttä itse tekijänoikeuteen ja sen tarkoitukseen. Internetissä informaatiota suojaavat ainakin:

1. tekijänoikeus (sisällölle)
2. teknisten suojamenetelmien suoja (informaation suojaustekniikalle)
3. sopimusoikeus (informaation käyttöehdot)

Näistä tekniset suojamenetelmät on tarkoitettu estämään informaation vapaa käyttö. On luvatonta käyttää teknisesti suojattua informaatiota riippumatta siitä, onko informaatio suojattu tekijänoikeudella vai ei. Luvatonta näyttäisi myös olevan ohjelmoida tietokoneohjelmia, jotka pystyvät suojauksen murtamaan.

Suomessakin pian voimaan tulevat lainsäännökset teknisten suojamenetelmien suojaamisesta kattavat periaatteessa kaikenlaisen informaation; ne ovat kerros tekijänoikeuden päällä.

Toisekseen sopimusoikeus on pohjana tekijänoikeuden kaupalle Internetissä. Kun käyttäjä ostaa oikeuden käyttää teosta, hän saa tavanmukaisesti lisenssisopimuksen. Internetissä kaikenlainen metatieto ja digitaaliset sertifikaatit voidaan nyttemmin katsoa lisensseiksi. Näitä reunaehtoja teosten käytölle on paljon, joka puolella, ja ne ovat monesti sekä yllättäviä että ankaria.

Mitä ovat käyttäjien oikeudet?

Tekijänoikeuslaki ei tunne käyttäjien oikeuksia tällä nimellä. Tekijänoikeuslaissa on sen sijaan määrätty rajoituksia tekijän yksinoikeuksiin. Edellä esitettiin, että tekijänoikeus on laajentunut Internetissä yleisemmäksi informaation suojaksi, jossa on useita eri suojaustasoja. Tällöin on huomattava, että jokaisella suojaustasolla on omat rajoituksensa. Tässä esityksessä käyttäjän oikeuksilla tarkoitetaan pääosin näitä rajoituksia (vaikkakaan kaikki rajoitukset eivät koske yksinomaan teosten käyttäjiä).

Ideaalisesti käyttäjien oikeuksien tulisi taata mahdollisuus hyödyntää sisältö huolimatta eri suojakerroksista. Tilanteita, joissa teosten hyödyntämisen tulee olla tekijänoikeudesta riippumatta sallittua, ovat yleinen ”reilu käyttö” (Yhdysvaltojen laissa), yksityiskäyttö, tieteellinen käyttö, opetuskäyttö, sitaattioikeus, parodiaoikeus ynnä muut maasta ja lainsäädäntötraditiosta riippuen. Käyttäjien oikeudet ovat epäilemättä olennainen osa tekijänoikeutta. Teknisistä suojamenetelmistä riippumatta käytön on oltava sallittua mm. yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä salaamismenetelmien ja ohjelman rakenteen tutkimiseksi. Teknisten suojamenetelmien suojan ei tulisi vaikuttaa tekijänoikeuslaissa määriteltyyn ”tasapainoon” käyttäjien ja tekijänoikeuden omistajien välillä.
Sopimusoikeudessa käyttäjien oikeudet koostuvat muun ohella erilaisista kuluttajansuojasäännöksistä.

Käyttäjien oikeuksien merkitys – esimerkkitapauksia

Käyttäjien oikeuksista käytävässä keskustelussa kyse on kansainvälisistä ongelmista, joissa törmäyskurssilla ovat kaupalliset intressit ja avoin yhteiskunta. Muutama havainnollinen oikeustapaus valaisee asiaa:

DVD levyjen tekniset käyttörajoitukset — Jon Johanssen
Norjalainen Jon Johanssen asetettiin tammikuun alussa 2002 syytteeseen Norjassa hänen osuudestaan DVD-levyjen salausjärjestelmän purkamisessa. Johanssenin välittömänä motiivina oli DVD-levyjen näyttäminen Linux-käyttöjärjestelmän alla, joka oli mahdotonta ennen kuin Johanssen muiden aktiivisten käyttäjien avustuksella mursi suojakoodit. Elokuvien tekijänoikeuksien haltijat rajasivat teknisesti levyjen näyttämisoikeuden kaikilta Linux-käyttäjiltä.

Tapaus koskee teknisen suojajärjestelmän purkamista yhteensopivuuden saamiseksi. Kun tekijänoikeuden suojajärjestelmien suojaa koskevat säännökset eivät ole vielä voimassa, perustuu Johanssenin tapauksessa syyte lainkohtaan, joka vastaa pitkälle Suomen rikoslaista löytyvää tietomurtoa.

Lainkohdan soveltaminen Johanssenin tekoon edellyttää kuitenkin varsin laajentavaa tulkintaa, koska DVD-levyt eivät ole laissa tarkoitettuja tietojärjestelmiä. Laissa edellytetään lisäksi, että teko olisi aiheuttanut tai tarkoitettu aiheuttamaan vahinkoa tietojärjestelmälle tai sen omistajalle. Olettaen, että Johanssen on käyttänyt omia DVD-levyjään koemateriaalina (syyttäjä ei ole esittänyt muuta), vaatimus voi tuskin täyttyä.

Kysymys kuuluu: miksi syyte on ylipäänsä nostettu ja miksi se on tehty vasta nyt? DVD-levyjen salaus purettiin yli kaksi vuotta sitten loppuvuodesta 1999. Yleinen arvaus on, että Hollywoodin mediatuottajien eli elokuvien tekijänoikeuksien omistajien (ja sitä kautta Yhdysvaltojen viranomaisten) painostus oli käynyt Norjalle liian ankaraksi. Ukrainan tapaus, jossa Yhdysvallat asetti maan kauppasaartoon, koska se ei suostunut Yhdysvaltain vaatimuksiin CD-piratismia vastaan, on myös todennäköisesti ollut osaltaan painamassa vaakakupissa.

Toinen esimerkkitapaus koskee myös teknisiä käyttörajoituksia, tosin hieman toisesta näkökulmasta:

Sähköisten kirjojen tekniset käyttörajoitukset – Dmitry Sklyarov
Venäläinen Dmitry Sklyarov vangittiin, kun hän oli käymässä Yhdysvalloissa viime syksynä, koska hän oli purkanut PDF-tiedostoformaatin salausalgoritmin. PDF on Yhdysvaltalaisen yrityksen lanseeraama tiedostoformaatti, joka on erittäin yleinen Internetissä ja sillä toteutetaan varsinkin sähköisiä kirjoja.

Sklyarov työskentelee venäläisessä ohjelmistoyrityksessä, joka tuottaa muun muassa varmuuskopiointiohjelmia. Sklyarovin kirjoittaman ohjelman tarkoitus oli mahdollistaa varmuuskopioiden tekeminen PDF-tiedostoista, joka oli yksipuolisesti estettävissä ennen kuin Sklyarov mursi suojakoodit.

Tapaus koskee teknisen suojajärjestelmän purkamista varmuuskopioiden ottamiseksi. Tekijänoikeuslaki takaa useimmissa maissa käyttäjille oikeuden ottaa yhden tai useamman kappaleen varmuuskopioita heidän ostamistaan digitaalisista teoksista siltä varalta, että alkuperäiselle kappaleelle tapahtuu jotain. Säännös onkin perusteltu, sillä digitaalisessa ympäristössä on kovin helppo hävittää vahingossa tietoa lopullisesti.

Jutussa väitettiin, että Yhdysvalloissa jo voimassa olevat teknisiä suojajärjestelmiä suojaavat säännökset koskevat Sklyarovin tekoa, olkoonkin, että Sklyarov oli venäläinen ja työskenteli Venäjällä tehdessään purkukoodin.

Sklyarov pääsi parin vankilakuukauden jälkeen vapaaksi 50 000 dollarin takuumaksua vastaan. Tapaus sai paljon julkisuutta ja yhdysvaltalainen yritys joutuikin lopulta perumaan kanteensa, kun julkisuusarvo oli pääosin negatiivinen.

Tapauksen yhteydessä on tullut selväksi muun ohella se, että Yhdysvallat käyttää tekijänoikeuslakia ja sitä tukevia muita säännöksiä ääritapauksessa oman käden oikeuden tapaan tuomitsemalla myös henkilöitä, jotka eivät ole maan kansalaisia eivätkä ole sidottuja sen tuomiovaltaan.

Miten käyttäjien oikeudet tulisi ottaa huomioon?

Tilanteen korjaamiseksi on pureuduttava sen ytimeen. Tekijänoikeuden omistajien tulisi ottaa huomioon käyttäjien oikeudet rakentaessaan Internetiin teosten myyntijärjestelmiä.

Tarpeellinen teknologia, jolla teosten käyttöketjua voidaan hallita ja valvoa on pian yleisesti saatavilla. Käyttäjien tulisi tällöin tuntea saavansa jotakin hyötyä siitä, että heidän oikeutensa ovat tarkkaan rajatut. Omituinen käyttörajoitus, huonompi laatu tai perusteettoman korkea hinta eivät tuo informaatiotuotteille uusia käyttäjiä vaan kannustavat suojajärjestelmien kiertämiseen. Vain tyytymätön käyttäjä kiertää sääntöjä.

Mikko Välimäki
Tutkija
Helsinki Institute for Information Technology

Linkit:

Lycos, Wired News: uutisia ElcomSoftin (=Sklyarovin) tapauksesta + linkkejä:
http://www.wired.com/news/politics/0,1283,51460,00.html

(1.4.2002 käsittely)