Kansallisia perinteitä ei saa unohtaa. Pääkirjoitus.

EU:n vaikutus immateriaalioikeuksien kehitykseen on jatkuvasti vahvistunut. Komissio, neuvosto ja parlamentti huolehtivat unionin lainsäädännöstä, ja Euroopan unionin tuomioistuimella (EUT) on yksinoikeus tulkita sitä. Lissabonin sopimuksella vahvistettiin myös unionin toimivaltaa immateriaalioikeusasioissa.

EU:n pyrkimys sähköisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseen on nostanut tekijänoikeuden immateriaalioikeuksia koskevan keskustelun keskipisteeseen. EU:ssa ei ole yleistä harmonisoitua tekijänoikeuslainsäädäntöä, vaan siitä säädetään kansallisesti.
Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta asettaa tekijäoikeussuojalle vähimmäisvaatimuksen, joka sopimuksen jäsenmaiden täytyy lainsäädännössään antaa. EU:n lainsäädäntöön sisältyy useita tekijänoikeutta koskevia direktiivejä, joilla osittain harmonisoidaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Bernin yleissopimus on antanut kansallista liikkumavaraa tekijänoikeuden teostasovaatimukselle, ja sitä tulkitaankin eri tavalla EU:n jäsenvaltioissa.

Sisämarkkinoiden toimivuus on yksi EU:n perustavoitteista. Direktiiveillä on harmonisoitu sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta keskeisiä tekijänoikeuksien erityiskysymyksiä (suoja-ajat, tietokoneohjelmien suoja jne.). mutta vallitseva käsitys tähän asti on ollut, että tekijänoikeuden teostasovaatimusta tulkitaan kansallisten perinteiden ja Bernin sopimuksen mukaan.

Ratkaisun C-5/08 (Infopaq International A/S v. Danske Dagblades Forening) perusteella vaikutti siltä, että EUT oletti, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetulla direktiivillä (2001/29/EY) harmonisoitiin teostaso. Ratkaisua kommentoi Niklas Bruun IPRinfo lehden numerossa 4/2009. Samalla linjalla tuomioistuin on 22.12.2010 antamassaan ratkaisussa C-393/09 (Bezpečnostní softwarová asociace – Svaz softwarové ochrany v. Ministerstvo kultury). Tuomioistuin ohjeistaa, mitä kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon sen arvioidessa graafisen käyttöliittymän mahdollista tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeussuojan perusteena EUT pitää direktiiviä 2001/29/EY.

EUT:ssä on tällä hetkellä vireillä useita tekijänoikeutta koskevia ennakkoratkaisupyyntöjä. Sähköisen kaupankäynnin ja digitaalisten markkinoiden laajentumisen yhteydessä tekijänoikeuskysymykset nousevat väistämättä esiin. Tekijänoikeudelliselta kannalta on ongelmallista, mikäli teostasovaatimus harmonisoidaan ilman, että siinä noudatetaan EU-lainsäädännön valmisteluprosessia. Oikeuskäytännön kautta tapauskohtaisesti tapahtuva harmonisointi uhkaa johtaa hajanaiseen ja epäselvään oikeustilaan monessa EU:n jäsenmaassa.

Jäsenvaltioiden toivoisi käyttävän hyväkseen oikeuttaan antaa huomautuksia tuomioistuimelle käsiteltävissä asioissa. Tätä kautta tuomioistuimelle selviäisi, miten erilaisia kansalliset tekijänoikeusperinteet EU:ssa ovat.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center