Jotain mätää Tanskan patenttijärjestelmässä?

(IPRinfo 1/2006)

Tanska on ollut aktiivinen monissa patenttikysymyksissä: EU- puheenjohtajakauden yritys yhteisöpatentin aikaansaamiseksi, patenttiviraston tuki pk-yrityksille, patenttien arvonmääritysohjelmisto ja myös ohjelmistopatenttien vastustaminen Euroopan parlamentissa.

Näiden jatkoksi kesäkuussa 2005 valmistui mielenkiintoinen selvitys tanskalaisten vaatimuksista patenttijärjestelmälle.

Vaikka Tanskassa on kohtuullisen vireää tutkimustoimintaa patenttijärjestelmän taloudellisesta vaikutuksesta, raportti painottaa tarvetta tehdä edelleen taloudellisia analyysejä järjestelmän hyödyistä yhteiskunnalle. Raportti ei väitäkään tuovansa uutta tutkimustietoa vaan pyrkii soveltamaan jo olemassa olevaa ja muualla tehtyä tutkimusta Tanskan oloihin sopivaksi.

Olemassa oleviin patentoinnin taloutta koskeviin tutkimuksiin liittyy ongelmia. Monet tulokset ovat ristiriitaisia, tai ne tarjoavat erilaista hyötyä talouden eri sektoreille. Tähänastisten tutkimusten ongelmana on myös, että niistä huomattava osa on tehty Yhdysvalloissa tai niiden tutkimusaineistona on käytetty USA:ssa myönnettyjä patentteja.

USA:n karsii kuluja, Tanska ratkoo ongelmia
Tutkimusten tuloksiin perustuen, sikäli kuin voi uskoa päätöksenteon joskus perustuvan tutkimukseen, on USA:ssa valmistunut merkittäviä esityksiä patenttijärjestelmän kehittämiseksi. Tämänkin lehden sivuilla on käsitelty FTC:n (Federal Trade Commission) raporttia To promote Innovation: The Proper Balance of Competition and Patent Law and Policy (IPRinfo 2/2004) ja NAS:n (National Academy of Sciences) raporttia A Patent system for the 21th Century (IPRinfo 3/2004).

Omalta osaltani nostan amerikkalaisten raporttien pääsanomaksi oikeudenkäyntien, ja samalla niiden kustannusten, hillitsemisen ja patenttiviraston toiminnan laadun parantamisen kustannustehokkaasti. Paljolti näissä USA:n raporteissa esitetään sellaisia toimia, jotka ovat jo Euroopassa käytössä kuten väitemenettelyn käyttöönotto. (Ks. myös Mika Heinon artikkeli toisaalla tässä lehdessä).

Tanskalaiset eivät olekaan voineet suoraan tukeutua USA:n raporttien ehdotuksiin, mutta lähtökohtakin on erilainen. Yhdysvaltalaisten lähtökohta on kansantaloudellinen, ja se rakentuu paljolti ajatukselle, että epävarmuus maksaa; epävarmuus patentin suojasta tai sen pysyvyydestä oikeuskäsittelyssä aiheuttaa kustannuksia yrityksille.

Tanskalaisten lähtökohtana puolestaan ovat pikemminkin yksittäiset ongelmat, joita patenttijärjestelmässä koetaan olevan. Tuloksena raportissa on kaikkiaan 32 suositusta, joista huomattavassa osassa vain ehdotetaan lisätutkimuksia aiheesta.
Yhteenvedossa suositukset on ryhmitelty seitsemään ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä esitetään tasapainoa muiden säädösten kuten kilpailulainsäädännön kanssa.

Suositukset jaettu seitsemään ryhmään
Toisessa ryhmässä käsitellään patenttijärjestelmään ehdotettuja korjauksia. Tässä yhteydessä esitetään mm. kysymys tulisiko patenttijärjestelmää eriyttää eri tuotteille tai markkinoille esimerkiksi ajallisesti tai kustannusten suhteen.
Tutkimustoiminnan vapauden säilyttämistä tutkimuspoikkeus (research exemption) -järjestelyllä pidetään tärkeänä. Tanskalaiset ovat erityisesti huolissaan biotekniikkaan liittyvistä liian laajoista patenteista. Ohjelmistopatenttien osalta pidetään tärkeänä, ettei patenteilla voida estää ohjelmistojen keskinäistä yhteistoimintaa.

Esiin nostetaan myös kysymys Euroopan-laajuisesta hyödyllisyysmallista.

Kolmannessa ryhmässä käsitellään lisensointia ja patentteihin liittyvän tietouden käyttämistä. Esiin on nostettu mm. paremmin toimiva pakkolisenssijärjestelmä ja erilaisia keinoja patenttitietouden lisäämiseksi.

Julkinen tutkimustoiminta on suositusten neljäs ryhmä. Raportissa suhtaudutaan myönteisesti yliopistojen patentointiin, kunhan se palvelee tutkimustulosten diffuusiota. Myös koetoiminnalle on jäätävä riittävästi tilaa patenteilta.

Viides ryhmä on patentointiprosessi. Siinä nostetaan patenttiviraston osalta esiin laadukkaan toiminnan tarve; vaatimus viranomaisen korkealaatuisesta toiminnasta. Tämän varmistamiseksi tarvitaan sekä riittävät resurssit että kunnollinen ohjausjärjestelmä.

Patentoinnin kustannuksia tulee suositusten mukaan pienentää EU-tasolla käännöksiä vähentämällä. Patentteja koskevia oikeudenkäyntejä pitäisi pystyä helpottamaan yhtenäisellä eurooppatasoisella tuomioistuimella. Myöskään tanskalaisten aikaisemmin esille tuomaa ajatusta patenttioikeudenkäyntejä koskevasta pakollisesta vakuutuksesta ei ole unohdettu.

Raporttiin koottu onnistuneesti tutkimustuloksia
Oman osansa suosituksissa ovat saaneet myös kansainvälinen harmonisointi ja patenttijärjestelmää koskevan ymmärryksen lisääminen.

Mukaan on listattu tavanomaisia hyvänä pidettyjä asioita kuten yhteisöpatentin saaminen sellaisessa muodossa, jossa käytetään vain yhtä tai kahta kieltä. Samassa yhteydessä todetaan, että tulevaisuuden patenttijärjestelmän kehittämistä ei voi kohdistaa yksin Tanskaan, vaan työtä täytyy tehdä sekä Euroopan tasolla että globaalisti.

Tässä yhteydessä on esitetty myös voimakas vaatimus selvittää uudistettavan tai tekeillä olevan patenttilainsäädännön vaikutukset yritysten toimintaan ja muuhun talouteen.

Joiltain osin raportin päättely on löysää. Silmiini pisti katkelma osuudessa Innovaatiot ja talouskasvu (Innovation and Economic growth), jossa todettiin eräiden maiden saavuttaneen vahvan kasvun ilman voimakasta IPR-suojaa. On totta, että mm. useissa Kaukoidän maissa on talouskasvun alkuvaiheessa immateriaalioikeuksien suoja ollut heikko.. Kuitenkin tyypillisesti talouden kehityksen myötä myös IPR-suojaa on vahvistettu. Kehityksen alku- ja loppupisteen tilanne ei oikeuta päättelemään, että kehityssuunta voisi olla symmetrinen kumpaankin suuntaan.

Kuitenkin raporttiin on koottu enimmäkseen onnistuneesti talouden ja patenttijärjestelmän suhteita koskevaa tutkimusta. Tuloksia on yhdistetty ja sovellettu Tanskan oloihin ja näin saatu aikaan hyvä toimintaohjelman pohja.

Talouden ja IPR:n suhteesta tuore amerikkalainen selvitys
Miksi sitten olisi hyödyllistä tutkia IP-oikeuksien taloudellista puolta? Innovaatiot kansantalouden veturina alkaa olla jo kulunut puheenaihe ja toki uusien tuotteiden suoja on oleellinen osa sitä. Merkittävä uusi avaus talouden ja IPR:n suhteesta on tuore Stephen E. Siwekin laatima raportti Engines of Growth: Economic Contributions of the U.S. Intellectual Property Industries.

Raportissa osoitetaan, että USA:n talouden kasvusta – niin työntekijöiden, tuotannon kuin vienninkin suhteen – huomattava osa syntyy IP-oikeuksia hyödyntävillä elinkeinoelämän sektoreilla.

Talous on raportissa jaettu sektoreihin, joiden joukossa on tekijänoikeussektori ja patenteista riippuva teollisuus. Näiden kahden osuus Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta on 20 prosenttia ja viennistä 40. Alat ovat myös työllisyyden kannalta merkittäviä, ja ne ovat erittäin korkean palkkatason aloja.

Ennen kaikkea tekijänoikeussektori ja patentteja hyödyntävä teollisuus ovat nykytalouden kasvun lähde: USA:ssa 40 prosenttia yksityisen sektorin kasvusta ja peräti 60 prosenttia viennin kasvusta on raportin mukaan peräisin näiltä aloilta.
IPR-vetoisten alojen taloudellisen merkityksen lisäksi toinen ilmeinen syy tehdä tanskalaisten raporttia vastaava selvitys myös Suomessa on kansallisen patenttivirastomme asema globalisoituvassa patenttiviranomaismaailmassa.

Mikä on Patentti- ja rekisterihallituksen asema maailmassa, jossa USA:n virasto saa osakseen voimakasta kritiikkiä ja Euroopassa EPOn asema vahvistuu? PRH on saanut aseman tutkivana PCT-viranomaisena, mutta samaan aikaan kansallisten virastojen asema EPOn alihankkijoina on kysymyksenalainen.

Pekka Valkonen
Patentti-insinööri, Fortum Oyj

Raportti ”Recommendations for a patent system of the future” on saatavana verkossa:
http://tekno.dk/pdf/projekter/p05_recommendations_for_a_patent_system_of_the_future.pdf