IPR-rikosjuttuja harvoin vireille
(IPRinfo 1/2011)
Runsas promille Helsingissä käsitellyistä yli 10 000 rikosasiasta koskee immateriaalioikeutta. Kirjoittaja kuvaa IPR-rikosten tilastoinnin ongelmia Helsingin syyttäjänviraston syyteratkaisujen valossa.
Immateriaalioikeudellisten asioiden osittainen keskittäminen Helsingin käräjäoikeuteen näkyy Helsingin syyttäjänviraston rikosasioiden määrässä verrattuna muihin syyttäjänvirastoihin.
Määrään vaikuttanee ensinnäkin syyttäjänviraston toimialue. Lisäksi Helsingin syyttäjänvirastoon saapuu jonkin verran syyttäjänmääräyksellä sellaisia immateriaalioikeudellisia rikosasioita, joihin on liittynyt tietoteknillisiä osa-alueita. Syyttäjänmääräys annetaan valtakunnansyyttäjänvirastossa tilanteissa, joissa Helsingin syyttäjällä ei muutoin olisi toimivaltaa. Syyttäjälaitoksella ei ole erillistä avain- tai erikoissyyttäjää nimenomaan IPR-rikosasioissa.
Rikosjuttujen tilastointi on hankalaa
Helsingin syyttäjänvirastoon saapui vuonna 2009 yhteensä 12 903 rikosasiaa eli diaaria. Tänä vuonna 19.10.2010 mennessä niitä oli saapunut 10 508. Luvut eivät kuvaa yksittäisten rikostapausten eli rikosnimikkeiden tai esitutkintapöytäkirjojen määrää, koska samassa esitutkintapöytäkirjassa on usein useampia rikostapauksia. Lisäksi yksi rikosasia voi sisältää useita esitutkintapöytäkirjoja. Sama tilastollinen ongelma näkyy myös immateriaalioikeudellisten rikosasioiden yhteydessä. Tilastoista ei ole suoraan saatavissa selvitystä siihen, kuinka monta ja minkälaista IPR-rikosnimikettä on saapunut Helsingin syyttäjänvirastoon jonakin vuonna. Saatavilla oleva luku kertoo vain rikosasioiden määrän.Samassa asiassa voi siis olla vaikkapa sekä tekijänoikeusrikos että teollisoikeusrikos, mutta tilastoissa näkyy vain toinen nimike. Tilastoon tuleva nimike valikoituu Tilastokeskuksen antaman prior-koodin perusteella.
Tällaisella epätarkkuudella oli Helsingin syyttäjänvirastossa ollut vuoden 2009 alussa avoinna runsaat 3 000 rikosasiaa, joista 11 IPR-asioita. Niistä neljä oli nimikkeellä teollisoikeusrikos ja seitsemän nimikkeellä tekijänoikeusrikos. Nimikehaku tehtiin kuudella rikosnimikkeellä: teollisoikeus- ja tekijänoikeusrikos, tavaramerkki-, mallioikeus- ja tekijänoikeusrikkomus sekä patenttilain säännösten rikkominen. Poliisin laatiman esitutkinta-aineiston perusteella syyttäjänvirastossa ratkaistaan, nostetaanko syyte tai tehdäänkö syyttämättäjättämispäätös. Asian käsittely voi myös päättyä tutkinnanjohtajan esityksestä tehtyyn esitutkinnanrajoittamispäätökseen.
Alle 20 rikosjuttua syyteharkinnassa
Vuonna 2009 Helsingin syyttäjänvirastoon on saapunut yhteensä 16 IPR-rikosasiaa, joista kaksi nimikkeellä teollisoikeusrikos, viisi nimikkeellä tavaramerkkirikkomus, yksi nimikkeellä patenttilain säännösten rikkominen, yksi nimikkeellä mallioikeusrikkomus, yksi nimikkeellä tekijänoikeusrikkomus ja kuusi nimikkeellä tekijänoikeusrikos. Vuonna 2009 Helsingin syyttäjänviraston syyttäjät ovat ratkaisseet yhteensä 17 immateriaalioikeudellista rikosasiaa.
Artikkelia varten olen selvittänyt Helsingin syyttäjänviraston tietojärjestelmästä asiakohtaisesti kunkin asian diaarinumeroa käyttäen syyttäjien rikosnimikkeitä koskevien ratkaisujen määrän ja luonteen.
Mikäli asiassa on ollut useampi epäilty, ja kaikkien osalta on tehty samansisältöinen päätös (syyte/ syyttämättä jättäminen/ esitutkinnan rajoittaminen), on tämä päätös laskettu vain yhdeksi päätökseksi. Päätösharkinta on luonnollisesti tehty jokaisen osalta erikseen.
Epäiltyjen osuus tekoon on myös voinut olla erilainen siten, että päätöksissä voi olla sekä varsinaista tekijäkumppanuutta että esimerkiksi avunantoa. Syyttämättäjättämispäätös on jokaisen epäillyn kohdalla tehty erikseen.
Noin puolet IPR-asioista johtaa syytteeseen
Tämän selvityksen mukaan ratkaisujen yhteismäärä on 22. Näistä syyttämättäjättämispäätöksiä on kymmenen, ja ne jakaantuvat nimikkeiden mukaan seuraavasti: kaksi patenttilainsäännösten rikkomista, kolme teollisoikeusrikosta, neljä tekijänoikeusrikosta ja yksi tavaramerkkirikkomus.
Esitutkinnanrajoittamispäätöksiä on kolme, joista yksi nimikkeellä mallioikeusrikkomus ja kaksi nimikkeellä tavaramerkkirikkomus. Syyteratkaisujen määrä on yhdeksän, ja niiden joukossa on kaksi teollisoikeusrikosta, kuusi tekijänoikeusrikosta ja yksi tekijänoikeusrikkomus. Rikosasioiden määränä erillisiä haastehakemuksia on kahdeksan, joista seitsemän on käsitelty käräjäoikeudessa ja yksi on edelleen vireillä.
Käräjäoikeuden ratkaisuna on kuudessa tapauksessa ollut syyksilukeva tuomio, tosin yhdessä tapauksessa yhden vastaajan osalta syyte on hylätty, yksi asia on jäänyt sovinnon myötä sillensä, ja yhdessä syyte on hylätty. Kuusi käräjäoikeuden ratkaisua ei ole lainvoimaisia.
Helsingin syyttäjänvirastossa oli 1.1.2010 vireillä 10 immateriaalioikeudellista rikosasiaa. 1.1.2010-19.10.2010 virastoon saapui kuusi rikosasiaa, joista yksi nimikkeellä teollisoikeusrikos, yksi nimikkeellä tavaramerkkirikkomus, yksi nimikkeellä tekijänoikeusrikkomus ja kolme nimikkeellä tekijänoikeusrikos. Helsingin syyttäjänviraston syyttäjät ovat ratkaisseet kyseisenä aikana yhteensä 14 immateriaalioikeudellista rikosasiaa.
Artikkelia varten olen selvittänyt Helsingin syyttäjänviraston tietojärjestelmästä asiakohtaisesti kunkin asian diaarinumeroa käyttäen syyttäjien rikosnimikkeitä koskevien ratkaisujen määrän ja luonteen. Laskentatapana on käytetty aikaisemmin selostamaani menetelmää. Selvityksen mukaan ratkaisuja on 24. Näistä syyttämättäjättämispäätöksiä on seitsemän, joista kolme oli teollisoikeusrikoksia, kolme tekijänoikeusrikoksia ja yksi tavaramerkkirikkomus. Esitutkinnanrajoittamispäätöksiä on kaksi, joista toinen nimikkeellä tekijänoikeusrikkomus ja toinen tavaramerkkirikkomus
Syyteratkaisuja on 15: kaksi teollisoikeusrikosta, kolme mallioikeusrikkomusta, seitsemän tekijänoikeusrikosta ja kolme tavaramerkkirikkomusta. Erillisiä haastehakemuksia on ollut yhdeksän, joista neljä on käsitelty käräjäoikeudessa ja viisi on edelleen vireillä. Käräjäoikeuden ratkaisuna on yhdessä tapauksessa ollut syyksilukeva tuomio, yhdessä asia on jäänyt sovinnon myötä sillensä, ja kahdessa syyte on hylätty. Nämä asiat ovat lainvoimaisia.
Kirjoittaja on virkavapaalla 1.6.2010 – 31.5.2011 Helsingin käräjäoikeuden kihlakunnansyyttäjän virasta.
IPR-asioiden käsittelyn keskittäminen
Teollisoikeuksia koskevien asioiden käsittely on keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen. Keskittäminen koskee sekä rikos- että riita-asioita. Vuonna 2009 annettu valtioneuvoston periaatepäätös koskee aineettomia oikeuksia koskevien riita-asioiden käsittelyn keskittämistä markkinaoikeuteen. Teollisoikeudelliset rikosasiat käsiteltäisiin edelleen Helsingin käräjäoikeudessa ja tekijänoikeutta koskevat rikokset yleisten rikosoikeudellisten säännösten mukaan määräytyvässä käräjäoikeudessa.
IPR University Centerin oikeustapauskokoelmaan on 2000-luvulla tullut Helsingin käräjäoikeudesta parikymmentä teollisoikeusratkaisua vuosittain.
Oikeustilastot
Viralliset oikeustilastot, jotka kokoaa Tilastokeskus, kuvaavat poliisin tietoon tullutta rikollisuutta, tuomioistuimien tutkimia rikoksia, syytettyjä, tuomittuja, annettuja rangaistuksia ja mm. tuomioiden täytäntöönpanoa sekä poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten toimintaa sekä velka-asioita. Perustiedot toimitetaan melko karkealla tasolla. Esimerkiksi tämän artikkelin immateriaalioikeutta koskevat luvut eivät suoraan löydy mistään kootusta tilastosta. Tilastokeskuksen oma ohje tuomioistuimille haittaa tarkkaa tilastointia: asialle annetaan vain yksi ns. prior-koodi sen mukaan, mikä on törkeimmäksi luokiteltu rikosnimike.
Kukka-Maaria Kankaala
Ylitarkastaja
Valtakunnansyyttäjänvirasto
