Hyvin muotoiltu tulevaisuus – Designing the Future
(IPRinfo 3/2011)
Maailman henkisen omaisuuden päivän teemana oli muotoilu.
Seitsemäs Maailman henkisen omaisuuden päivä järjestettiin 26.4.2011 Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Tilaisuudesta jäivät mieleen muotoilualan ihmisten mielenkiintoiset puheenvuorot sekä kysymykset siitä, miksi moni keksintö jää hyödyntämättä.
Tilaisuuden avanneen ylipormestari Jussi Pajusen mielestä henkisen omaisuuden merkitys on Suomessa huomattava. Edelleen tulisi pyrkiä muotoilun kokonaisvaltaisempaan hyödyntämiseen sekä parempiin hyvinvointipalveluihin ja kaupunkirakentamiseen. Helsingille design-pääkaupunkina toimiminen tarkoittaa myös mahdollisuutta ja velvollisuutta näyttää muille mallia muotoilun hyödyntämisestä.
Pajusen mukaan on tärkeää saada julkiset tietovarannot kaikkien saataville. Näin voitaisiin kehittää asuinseutuja ja parantaa palveluja. Olemme kaikki luovuuden lähteitä.
Nokia hupenee, mikä karttuu?
Johtaja Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopistosta tituleerasi itseään yli-innovaatioaktivistiksi ja puhui Suomen luovan alan kehityksestä. Minkälaisia ihmisiä on kasvanut täällä pohjoisessa, jossa on tyypillisesti asuttu metsässä? Suomessa johtajat ovat erilaisia kuin miljoonakaupungissa, jossa asutaan lähekkäin. Erilaiset ympäristöt tuottavat erilaisia ajatuksia.
Kylmässä ja harvaanasutussa Suomessa syntyvät ominaisuudet voivat olla valtava henkinen omaisuus. Menestyäkseen yrityksen strategian tulee perustua siihen, että tehdään eri asioita kuin muut, tai tehdään samoja asioita, mutta eri tavalla.
Tuulenmäen mukaan täytyy unelmoida, koska unelmat pyörittävät maailmaa. Tulisi keskittyä asioihin, joita ei osata kopioida, koska kukaan ei tule ajatelleeksi niitä. Unelmointiin liittyy innostus. Innostunut ihminen selviää haasteista ja löytää keinon päästä eteenpäin, vaikka osaaminen olisikin puutteellista. Unelma on aina henkilökohtainen, ja siinä on energiaa.
Tehtävä Suomelle
Muotoilija Petteri Masalin Fiskars Oyj:ltä esitti ajatuksia tulevaisuuden puutarhasta ja omavaraisista taloista. Hän esitti muun muassa ajatuksen keittiöön asennettavasta pöydästä, jossa voisi kasvattaa tarvitsemansa kasvikset ja yrtit.
Olli Mannerkoski edusti Fjord Helsinkiä, jonka toiminta keskittyy digitaalisiin ympäristöihin. Yrityksen kantava ajatus on ”good design is good business”. Mannerkoski puhui muotoilun kukoistuksesta: yritysten pitäisi kasvattaa ja kehittää designia, jotta saavutettaisiin tuotteen ja muodon koko potentiaali. Mannerkoski ennusti, että seuraava iso innovaatio iPodin jälkeen saa ihmiset saadaan nostamaan katseensa mobiililaitteistaan.
Keksijäforum muodostettu
Iltapäivällä keksijät jakoivat kokemuksiaan siitä, minkälaista on olla keksijä Suomessa. Yksi tärkeistä teemoista oli julkistaa Kansallinen Keksijäfoorumi, jonka tarkoituksena on vahvistaa keksijöiden asemaa suomalaisessa innovaatiotoiminnassa. Sen perustivat Suomen keksijäin liitto KEKE ry, QUIN-Suomi ry, Suomen Keksijöiden Tukiyhdistys ry ja Innovaatiokanava Oy.
Päivän lopuksi käsiteltiin kansallista innovaatio- ja IPR-strategiaa, kasvuyrityksiä, sekä keksintöjen, innovaatioiden ja IPR:n käsittelyä mediassa. Kansainvälisen designsäätiön johtaja Pekka Timonen antoi innovaatiolevottomuuden julistuksen.
Kaisa Kärkkäinen
Tutkimusapulainen
IPR University Center
