Hyödyllisyysmalleja Suomessa jo yli 20 vuotta

Hyödyllisyysmalli on kielto-oikeus, jonka saa keksintöön, joka on uusi ja selvästi aikaisemmista keksinnöistä eroava. Keksinnön uutuus tarkoittaa, ettei se ei ole tullut tunnetuksi missään päin maailmaa ennen suomalaisen hakemuksen tekemistä.

Selvä ero viittaa siihen, ettei keksintö ole alan ammattimiehelle aikaisemmin tehtyjen keksintöjen ilmeinen sovellus. Suojattavan keksinnön on myös oltava teollisesti käyttökelpoinen. Keksintö voi olla konkreettinen laite, tuote, kemiallisten aineiden seos, lääkeainekoostumus tms. Hyödyllisyysmallia ei myönnetä menetelmälle.

Suomessa hyödyllisyysmallit myöntää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), ja se voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Hyödyllisyysmallin myöntäminen kestää yleensä muutaman kuukauden, sillä se ei edellytä uutuustutkimusta.

PRH tekee uutuustutkimuksen ainoastaan pyydettäessä, ja lähtökohtaisesti tutkimusvastuu on hakijalla. Tämä tekee siitä patenttia nopeamman ja halvemman suojauskeinon. Hyödyllisyysmalli voidaan kuitenkin mitätöidä myöhemmin, jos havaitaan, ettei se ole uusi, tarpeeksi keksinnöllinen, tai selitysosa on laadittu niin puutteellisesti, ettei ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus ei ole yhtä suuri kuin patentilla. Keksintö, johon ei voi saada patenttia, voi kuitenkin saada hyödyllisyysmallisuojan. Mikäli keksintö täyttää myös patentoinnin vaatimukset, voidaan sille samaan aikaan hakea patenttia ja hyödyllisyysmallia tai patenttihakemus voidaan myöhemmin muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.

Kotimainen suojauskeino

Hyödyllisyysmallia käytetään pääasiassa keksintöjen kotimaiseen suojauksen. Hyödyllisyysmalleja myönnetään Suomeksi lisäksi muun muassa Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Venäjällä, Japanissa ja Tanskassa.

Järjestelmä ei ole levinnyt yhtä laajalle kuin patenttijärjestelmä. Niissä maissa, joissa ei ole hyödyllisyysmallia, voidaan keksinnölle hakea patenttisuojaa, mikäli patentin edellytykset täyttyvät. Tarvittavia ulkomaisia hyödyllisyysmalleja tai patenttia tulee hakea 12 kuukauden kuluessa siitä, kun suomalainen hakemus on jätetty.

Suomi oli Pohjoismaista ensimmäinen, joka otti hyödyllisyysmallit käyttöön. Niitä on myönnetty Suomessa jo yli 20 vuotta, vuodesta 1992 lähtien. Hakemuksia tehdään vuosittain noin 500. Maaliskuussa 2013 Suomessa myönnettiin 10 000. hyödyllisyysmalli Dir-Air Oy:lle huonetilojen ilmanvaihdossa käytettävään ilmanohjaimeen.

PRH uudisti hyödyllisyysmallimääräyksiä supistamalla ja yksinkertaistamalla niitä. Uudistetut määräykset tulivat voimaan helmikuun alussa 2013 ja samalla julkaistiin uusi Hyödyllisyysmalliopas, josta löytyvät yleisperiaatteet hyödyllisyysmallioikeudesta sekä ohjeet sen hakemiseen.

PRH on kehittänyt tiedonhakupalvelujaan lisäämällä PatInfo-palveluun vuoden 2013 alusta kaikki Hymanet-tietokannan tiedot hyödyllisyysmalleista. Uudistuksen jälkeen tiedot patenteista ja hyödyllisyysmalleista löytyvät yhdestä palvelusta kahden sijaan. (JK)

Lisätietoja hyödyllisyysmallista löytyy PRH:n verkkosivuilta: http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit.html