Eurooppalainen patenttijärjestelmä myllerryksessä

(IPRinfo 2/2008)

Eurooppalainen patenttijärjestelmä on korkealaatuinen, mutta patentointiaktiviteetin räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa ongelmia.

Euroopan patenttiorganisaation hallintoneuvosto hyväksyi kesällä 2006 viisi projektia Euroopan patenttijärjestelmän kehittämiseksi. Yksi hanke oli toimeksianto organisaation hallitukselle (B28) laatia selvitys tulevaisuuden työtaakan hallitsemisesta.

Joulukuussa 2007 julkaistiin selvitys ”Future workload”, jota artikkelissani valikoidusti referoin. Tausta-aineistona ovat myös Euroopan patenttiorganisaation hallintoneuvoston kokoukset ja keskustelut EPOn johdon kanssa vuosina 2006 – 2008.

Voisiko tutkimustyötä ulkoistaa?
Selvityksen tavoitteena oli selvittää, miten eurooppalainen patenttijärjestelmä parhaiten selviäisi tulevaisuuden työtaakasta. Tarkoitus oli mm. tutkia, voisiko Euroopan patenttiviraston (EPO) tutkimustyötä (1) ulkoistaa, ja voitaisiinko muiden patenttivirastojen kanssa solmia sopimuksia siitä, miten aikaisemmin niissä tehtyä tutkimusta saataisiin hyödynnettyä EPO:ssa.

Muiden tahojen tutkimus EPOn hyödynnettäväksi
Ulkopuolisten tahojen (muut patenttivirastot, hakijat, kolmannet osapuolet) tietojen hyödyntäminen tarkoittaa muualla tehdyn tutkimustyön hyödyntämistä EPO:ssa. Maailmanlaajuisesti on saavutettu yhteisymmärrys yhdestä järjestelystä, ns. Patent Prosecution Highway (PPH). Lisäksi merkittävimmät patentoijavaltiot ovat käynnistäneet kahdenvälisiä, vuoden pituisia pilottiprojekteja. EPO ja Yhdysvaltain patenttivirasto USPTO käynnistänevät pilottiprojektin syksyllä 2008.

PPH-järjestelyssä hakemus, jonka patenttivaatimukset on todettu hyväksyttäviksi siinä patenttivirastossa, johon kantahakemus on jätetty, tutkitaan nopeutetussa järjestyksessä siinä patenttivirastossa, johon jatkohakemus jätetään.
Tutkimustiedon hyödyntämisessä on oleellista, että ensinnäkin tunnetun tekniikan tutkiminen lähtee maailmanlaajuiselta pohjalta ja toiseksi, että tutkimustulokset siitä patenttivirastosta, johon hakemus ensin on jätetty, ovat jatkohakemusta käsittelevän viraston käytettävissä.

Aikaisemmin tehdyn työn hyödyntäminen edellyttää luonnollisesti patenttijärjestelmän käyttäjien hyväksyntää. Käyttäjät edellyttävät laadukasta ja luotettavaa tutkimusta. Kokeilut PPH:n ja hyödyntämisprojekti UPP:n kanssa ovat osoittaneet, että käyttäjien kiinnostus tällaisiin järjestelyihin on vähäistä.

Käyttäjien ”kiinnostuksen” lisäämiseksi Board 28 ehdottaa jopa pakkokeinoja; korkeampaa tutkimusmaksua tai säädöksiin perustuvaa pakotetta, mikäli hakija ei toimita aikaisemman tutkimuksen tuloksia EPO:n käyttöön.

Tutkimustyön ulkoistaminen on poliittisesti arka kysymys. Siksi Board 28 ei ole antanut tämänsuuntaisia ehdotuksia.

Kolme keinoa patentointikynnyksen nostamiseen
Patentointikynnyksen nostamiseksi EPOssa tarjotaan kolmea lääkettä: a) muutoksia tutkimuskäytäntöihin, b) keinoja, joilla hakijat, heidän edustajansa ja kolmannet osapuolet saataisiin osallistumaan laatuvaatimusten täyttämiseen, ja c) mahdollisia muutoksia Euroopan patenttisopimukseen (EPC).

Keksinnöllisyystason nostamiseksi tulisi tarkastella keksinnön tekniselle luonteelle asetettujen vaatimusten soveltamista. Board 28 ehdottaa myös EPOn valituslautakuntien oikeuskäytännön analysointia keksinnöllisyyskriteerien kannalta.
Patenttivaatimusten määrälle voitaisiin asettaa yläraja. EPO onkin jo alkanut periä lisämaksuja tietyn lukumäärän ylittävistä patenttivaatimuksista.

Hakijoilta voisi edellyttää ennakkouutustutkimusten suorittamista, vastinekäytäntöä voisi tiukentaa, ja kolmansille osapuolille voitaisiin antaa oikeus pyytää nopeutettua tutkimusta. Lisäksi Euroopan Patentti-instituutin epi:n kanssa voitaisiin sopia käytännesäännöistä (Code of Practice).

Myös EPC:hen ehdotetaan muutoksia keksinnöllisyysasteen arvioinnin ja sen standardien osalta. Tästä on tarkoitus tehdä selvitys vuoteen 2009 mennessä.

Nykytekniikalla tehoa käsittelyprosesseihim
Ensimmäisenä ehdotuksena on vaikuttaminen sisääntulevaan työmäärään. Työtaakan hallitseminen riippuu tietysti myös EPOn käsittelyprosessien tehokkuudesta; virasto haluaisi keskittyä ydintoimintaansa.

Hakemusten laadun ja selkeyden parantaminen johtaisi käsittelyprosessien tehostumiseen. Tämä kohdistaisi uusia vaatimuksia hakijoihin, joko säännösten tai maksujen muodossa.

EPOn on tarkoitus siirtyä ns ”e2e” (end-to-end processing) -järjestelmään, jolloin käyttäjät voisivat olla reaaliaikaisessa online-yhteydessä virastoon. Suullisissa kuulemisissa ehdotetaan myös videoyhteyksien käyttöä.

EPOn organisaatiota ehdotetaan muutettavaksi parantamalla esimerkiksi etätyömahdollisuuksia, urakehitystä, johtorakenteita, linjavastuita, rekrytointikäytäntöä ja seurantaa.

Verkostoajattelua kansallisten virastojen kanssa
EPOn tulisi keskittyä varsinaiseen eurooppalaiseen patenttityöhön, jolloin kansalliset patenttivirastot tarjoaisivat käyttäjille muita palveluita (User Support Activities, USUP). EPO onkin sopinut jäsenmaiden virastojen kanssa uusista teknisistä yhteistyöohjelmista kansallisten toimintasuunnitelmien pohjalta.

Eurooppalainen patenttiverkosto (European Patent Network, EPN) on EPOn ja EPC-jäsenmaiden kansallisten patenttivirastojen muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on eurooppalaisen patenttijärjestelmän laadun ja tehon nostaminen kustannustehokkaalla tavalla.

EPN:n puitteissa pyritään esimerkiksi ulkoistamaan kansallisille patenttivirastoille työtä, joka ei varsinaisesti liity tutkimukseen, kuten hakemusten uudelleen luokitus, ennakkouutuustutkimukset, käännökset, ulkopuolisten tahojen koulutus, jne.

Pyrkimyksenä on mm. saada käyttäjät mukaan kansallisten patenttivirastojen tutkimustyön hyödyntämisprojektiin (Utilisation Pilot Project, UPP). Sujuvuuden edellytyksenä olisi myös, että EPO saisi tiedon ensin jätetystä kansallisesta [salaisesta] hakemuksesta.

Eurooppalaisen laatujärjestelmän luominen muodostaa osan EPN:stä. Hallintoneuvosto on hyväksynyt laatujärjestelmäasiakirjan (EQMS, European Quality Managament System), mutta sen täytäntöönpano on vielä kesken. Parhaillaan työstetään myös moduulipohjaista tuotelaatustandardia (PQS), joka kattaa luokituksen, uutuustutkimusraportin, lausunnot, tutkitun patentin, hylkäyspäätöksen.

Teoriasta käytäntöön
EPOn ja Euroopan patenttiorganisaation menestyksellinen toiminta edellyttää avoimuutta, ennakointia ja muutosvalmiutta. Hyvä hallinto- ja johtamistapa (governance) on välttämätön. Päätös- ja toimintavallan puitteet on selvennettävä. Lisäksi EPOon on luotava tehokkaat konfliktiratkaisumenettelyt ja -rakenteet.

Hallinnon lisäksi henkilöstön työehtoja ja johtamista on tarkistettava, jotta voidaan varmistaa pätevän ja motivoituneen henkilöstön saatavuus pitkällä tähtäimellä.

EPO on jo käynnistänyt strategisen uudistamisohjelman, jossa on kuusi osa-aluetta: patentointikynnyksen nosto, ulkosuhteet (EPN ja maailmanlaajuinen hyödyntäminen), suoritusjohtaminen, [tutkimus]työn tulevaisuus, hyvä hallintotapa (governance) ja ylpeys.

Hyvä hallintotapa on saanut ensisijaisen aseman. EPOssa panostetaan nyt johdon ja henkilöstön vuorovaikutukseen ja viraston ja hallintoneuvoston työnjakoon. Hallitus (B28), hallintoneuvoston jäsenet ja EPO pitivät aiheesta toukokuussa 2008 ”workshopin”.Syyskuussa 2008 pidetään toinen ”workshop”, johon osallistuvat EPO ja käyttäjät, ensisijaisesti BusinessEurope ja epi. Tarkoitus on tutkia EPO:n päätösten analysointia ja kehitystä.

Näkyviä tuloksia jo 2008?
Kuluvan vuoden loppuun mennessä on ensinnäkin tarkoitus muuttaa EPOn sisäistä työjärjestelyä joustavan työajan ja etätyön avulla.

Patentointikynnyksen nosto tarkoittaa tiukennettuja käytäntöjä nykyisten säännösten puitteissa. Hakijat, heidän edustajansa ja kolmannet osapuolet sitoutetaan tähän tavoitteeseen – ilmeisesti maksujen, määräaikojen, patentointikäytäntöjen ja toimintarajoitusten avulla. Keksinnöllisyystasoa nostetaan.

Vuoden loppuhuipentumaksi tarjotaan vielä visiot eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen patenttiverkoston kehittämisestä.

Kim Finnilä
Eurooppapatenttiasiamies
AWEK Industrial Patents Ltd Oy

————————–
(1) Tutkimustyö/uutuustutkimustyö käsittää EPOn osalta nykyään uutuustutkimusraportin ja siihen liittyvän lausunnon – Extended European Search Report, EESR. Muiden maiden osalta saattaa olla kyseessä uutuustutkimusraportti, siihen mahdollisesti liittyvä lausunto, tai yhdistetty uutuustutkimus- ja patentoitavuusraportti (lausuntoineen).

Selvityksessä esitetään viisi strategista linjausta:
1. ulkopuolisten tahojen tietojen hyödyntäminen;
2. patentointikynnyksen nostaminen;
3. käsittelyprosessien tehostaminen;
4. eurooppalaisen patenttiverkoston (European Patent Network, EPN) luominen; ja
5. Euroopan patenttiorganisaation ja EPOn valjastaminen tulevaisuutta varten (making the EPO fit for the future).

Kirjoittaja on toiminut epi:n varapuheenjohtajana vuodesta 2005.

Euroopan patenttiorganisaatio
Euroopan patenttiorganisaation (European Patent Organisation) toimielimet ovat Euroopan patenttivirasto EPO ja hallintoneuvosto. Organisaatio määritellään Euroopan patenttisopimuksessa (EPC)

Organisaation hallintoneuvosto (Administrative Council) koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, sekä EPC-jäsenmaiden edustajista. Hallintoneuvoston hallitukseen (Board 28) kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme EPC10-jäsenmaan edustajaa. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös hallintoneuvoston talouskomitean (Budget and Finance Committee) ja patenttilakikomitean (Committee on Patent Law) puheenjohtajat sekä EPOn pääjohtaja.
epi, Institute of Authorized Representatives before the EPO, European Patent Institute (noin 9 000 jäsentä 34. EPC-jäsenmaasta); eurooppapatenttiasiamies – European Patent Attorney (epi-jäsen)
http://www.epo.org/about-us/epo.html

”Future workload – A study prepared by The Board 28 (Board of the Administrative Council set up under Article 28 EPC). November 2007. 48 pages.