Ekonomistin näkökulma IPR-tutkimukseen

Patent Statistics for Decision Makers -konferenssi tarjosi tietoa IPR-tilastojen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista sekä auttoi ymmärtämään ekonomistien näkökulmaa IPR-kysymyksiin.

Minulla oli ilo osallistua vuosittaiseen Patent Statistics for Decision Makers -konferenssiin, joka järjestettiin 28.–29.marraskuuta 2012 OECD:n päämajassa Pariisissa. Toinen pääorganisaattori oli Euroopan patenttivirasto EPO yhteistyössä WIPOn, Eurostatin, Japanin patenttiviraston (JPO), Korean patenttiviraston (KIPO), USA:n National Science Foundationin sekä USA:n patenttiviraston USPTOn kanssa.

Konferenssin idea on edistää patenttitilastojen ja –aineistojen, erityisesti EPOn PATSTAT-patenttitietokannan, sekä siihen pohjautuvan tutkimuksen hyödyntämistä päätöksenteon pohjana niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Tilaisuuden 240 osallistujaa olivat pääasiassa tutkijoita, patenttivirastojen työntekijöitä, ekonomisteja sekä yritysten IPR-asiantuntijoita.

Osanottajalistan mukaan paikalla oli kolme suomalaista. Lisäksi OECD:sta järjestelyjä hoiti Mariagrazia Squicciarini, joka on aikaisemmin työskennellyt useita vuosia tutkijana VTT:llä Suomessa.

Huippututkimusta ja kärkinimiä

Konferenssi koostui tutkimusesittelyistä teemoittain, paneelikeskusteluista sekä verkostoitumiseen tarkoitetuista tauoista. Esitetyt tutkimukset ja työpaperit olivat kulkeneet arvovaltaisen valitsijaraadin seulan läpi. Philipsin IP-osaston johtaja Ruud Peters sekä IPR-kentän taloustieteen kärkinimet Mark Schankermann (London School of Economics), Dietmar Harhoff (Ludwig-Maximilians-Universität München) sekä Bronwyn Hall (University of California, Berkeley) olivat valinneet esitettävät tutkimukset ja olivat paikalla kommentoimassa niitä. Mainittakoon, että Hall on tehnyt uraauurtavaa työtä patenttitilastojen tutkimuskäytön edistämisessä. Vuosituhannen vaihteessa hän oli johtamassa projektia, jossa koottiin USPTOn patenttiaineistosta sitaattitietokanta. Nykyisin valtaosa patenttien sitaatteihin liittyvästä tutkimuksesta nojaa kyseiseen aineistoon.

Konferenssin teemana oli ”Knowledge assets and economic growth”. Talouskasvu perustuu yhä enemmän tiedon liikkuvuuteen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen, yritysten yhteistyöhön, arvoverkostoihin sekä aineettomaan arvonluontiin. Tässä patenteilla ja muilla aineettomilla oikeuksilla on oma tärkeä ja moniulotteinen roolinsa.

Kuumia tutkimus- ja keskusteluaiheita olivat muun muassa patenttien arvonmääritys, patenttien ja rahoituksen hankkimisen yhteys, yhtenäispatentin vaikutukset, tietokoneohjelmat patenttitietokantojen louhintaan, patenttitrollit (non-practising entities, NPEs), innovaatioiden maantiede sekä patenttipoolit. Lisäksi USPTOn pääekonomisti Stuart Graham nosti esiin, että nykyisessä tutkimuksessa on kiinnitetty liian vähän huomiota mallisuojiin (USA:ssa design-patentit) yritysten menestystekijöinä. Graham viittasi esimerkkinä Applen ja Samsungin välisiin patenttikiistoihin, joissa osa patenteista on nimenomaan ”D-patentteja”.

Suomen Pankin neuvonantaja Tuomas Takalo edusti suomalaista taloustieteen tutkimusta. Hän esitteli Hankenin Timo Korkeamäen kanssa tekemäänsä tutkimusta ”Valuation of Innovation: the case of iPhone”. Tutkimus tarkasteli Applen osakekurssireaktioita tavaramerkkihakemuksiin, myönnettyihin patentteihin sekä julkiseksi tulleisiin patenttihakemuksiin. Tutkimuksen mukaan patentein suojatut teknologiat selittivät tarkasteluajanjaksolla (vuoden 2009 loppuun asti) noin 25 prosenttia Applen markkina-arvosta.

Keskustelua kehityksen edellytyksistä

Konferenssin parasta antia oli tutkimusten ohella paneelikeskustelu, jossa Euroopan patenttiviraston EPO:n johtaja Benoît Battistelli, WIPOn johtaja Francis Gurry, OECD:n apulaispääsihteeri Richard Boucher sekä Brasilian patenttiviraston INPI:n johtaja Jorge Ávila keskustelivat politiikan keinoista edistää IPR:ien roolia talouskasvun tekijänä.

Tiivistettynä panelistien esittämät kehityksen edellytykset olivat:

1. patenttien laadun parantaminen,
2. patenttien sisältämän teknisen tiedon leviämisen edistäminen sekä
3. patenttijärjestelmien harmonisointi.

Gurry alleviivasi, että tällä hetkellä suurin globaali haaste on yhteisen poliittisen tahdon löytyminen immateriaalioikeusjärjestelmän harmonisoimiseksi. Hänen mukaansa neuvotteluosapuolten tulisi ymmärtää, että immateriaalioikeusjärjestelmän kehittäminen ja harmonisointi on sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden etujen mukaista.

Battistelli korosti patenttien korkean laadun merkityksen ohella sitä, että teknisen tiedon levittämisen rooli on jäänyt tutkimuksessa ja käytännössä liian vähälle huomiolle. Tästä syystä EPO pyrkii jatkuvasti kehittämään automaattista käännösjärjestelmäänsä sekä Espacenet-hakukonettaan.

Erityisesti mieleeni jäi Battistellin toteamus, että yhä suurempi osa prior artista eli olemassa olevasta teknisestä tiedosta on kiinaksi, mikä synnyttää tarvetta laadukkaille automaattisille käännösjärjestelmille.

Ávila esitti, että IPR-järjestelmän kehitys edellyttää tavallistenkin ihmisten sisäistävän, mistä IPR-järjestelmässä todella on kysymys. Ávila esitti WIPOlle toiveen, että PCT-järjestelmän tulisi tukea enemmän kehittyviä maita kuten Brasiliaa patenttihakemusten tutkimuksessa, jotta hakemusten kasautumiselta vältyttäisiin ja myönnettyjen patenttien laadun taso turvattaisiin kehittyvissä maissa. Kevennyksenä Boucher esitti immateriaalioikeusjärjestelmän toimivuuden edistämiseksi julistuksen: ”We’re going to make sure scientists and engineers make more money than lawyers.”

Konferenssin nimi päivitykseen

Konferenssi tarjosi paljon ideoita ja uusia näkökulmia tulevaan väitöskirjaani. Vielä ei ole selvää, järjestetäänkö konferenssia ensi vuonna. EPOn pääekonomistin Nikolaus Thummin mukaan, tapahtuman uudeksi nimeksi voi tulla ”IPR-statistics for decision makers”, jos se järjestetään.

Näin siksi, että liiketoiminnassa aineettomia oikeuksia hallitaan yhtenä kokonaisuutena, ja paitsi patenttien, myös muiden aineettomien oikeuksien tilastointi on jatkuvasti parantunut. Suosittelen lämpimästi osallistumista kaikille – erityisesti oikeustieteilijöille sekä politiikantekijöille – jotka haluavat oppia lisää IPR-tilastojen tarjoamista tutkimusmahdollisuuksista sekä ymmärtää paremmin ekonomistien näkökulmaa IPR-kysymyksiin.

Jussi Heikkilä
Kirjoittaja on kansantaloustieteen tohtoriopiskelija, joka valmistelee väitöskirjaa innovaatiotoiminnan kannustimista.

Tuomas Takalon ja Timo Korkeamäen tutkimus: “Valuation of Innovation: the case of iPhone”:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet/Documents/BoF_DP_1224.pdf  

Euroopan patenttiviraston Worldwide Patent Statistical Database (EPO PATSTAT)
http://www.epo.org/searching/subscription/raw/product-14-24.html  

Suomen Tilastokeskuksen patenttitilastot:
http://tilastokeskus.fi/til/pat/index.html  

Yhdysvaltalaisten patenttien sitaattiaineisto National Bureau of Economic Research:in kotisivulla:
The NBER U.S. Patent Citations Data File: Lessons, Insights, and Methodological Tools
http://data.nber.org/patents/