Direktiiviehdotus tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta

(IPRinfo 2/2002)

Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on harmonisoida EU:n jäsenmaiden kansalliset patenttilait. Ehdotuksessa ei ole noudatettu EPOn käytäntöä sallia patenttivaatimukset, jotka koskevat ohjelmatuotteita sellaisinaan tai tietovälineellä. KTM jatkaa ehdotuksen kansallisen kannanoton valmistelua.

EU komissio antoi 20.2.2002 direktiiviehdotuksensa (KOM (2002)92) tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta. Ehdotuksen perusteluissa komissio viittaa siihen, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen patenttisuojan oikeudellinen tilanne on epäselvä eikä oikeusvarmuus ole taattu.

Euroopan patenttisopimuksen (EPC) ja kansallisten lakien mukaan tietokoneohjelmat ”sinänsä” eivät ole patentoitavissa. Euroopan patenttivirasto EPO ja kansalliset virastot ovat kuitenkin myöntäneet patentteja tietokoneella toteutetuille keksinnöille. EPO ja osa kansallisista virastoista on myöntänyt ohjelmapatentteja ja osa kansallisista virastoista taas ei. Säädösten samanlaisuudesta huolimatta ovat oikeus- ja hallintokäytäntö siten erilaiset eri jäsenmaissa. Koska tilanne johtaa siihen, että tietokoneella toteutettu keksintö voi olla suojattu yhdessä jäsenvaltiossa, mutta ei jossakin toisessa, on tällä komission mukaan suora vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

Direktiivin valmistelu lähti käyntiin varsinaisesti vuonna 1999 ja se huipentui 19.10.2000 komission järjestämään kuulemistilaisuuteen. Komissio päätyi saamiensa vastausten perusteella siihen, että toimia tarvitaan. Nyt käsittelyssä on komission ehdotus patentoitavuuden kannalta epäselvän tilanteen ratkaisemiseksi.

Euroopan patentit

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kaikki EPC:n jäseniä, mutta sopimukseen on sitoutunut myös EU:n ulkopuolisia valtioita. Kansalliset lainsäädännöt on harmonisoitu vastaamaan sopimuksen sisältöä. EPC -järjestelmän lopputuloksena on kansallisesti voimassa oleva patentti, joka myönnetään identtisenä kaikkiin nimettyihin maihin. Kansallisen rekisteröinnin jälkeen käytössä ovat kansalliset oikeussuojakeinot.

EU:ssa on vireillä myös yhteisöpatenttiasetusehdotus. Ehdotuksella pyritään järjestelmään, jossa yhdellä hakemuksella saadaan koko EU:n alueella voimassa oleva patentti. Järjestelmän eräänä perusajatuksena on, että myös oikeussuojakeinot ovat yhteiset. Patentoinnin perusperiaatteiden osalta ehdotus vastaa EPC:tä. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta annetun direktiiviehdotuksen tarkoituksena on harmonisoida nimenomaan kansalliset patenttilait. Ehdotuksella ei ole suoraa suhdetta EPC:hen. Käytännössä ehdotuksella saattaa olla merkitystä myös Euroopan patenttiviraston (EPO) omaksumille tulkinnoille.

Direktiiviehdotuksen keskeinen sisältö

Direktiiviehdotuksen 2 artiklassa määritellään tietyt direktiivissä käytetyt termit. Artiklan a-kohdassa todetaan, että tietokoneella toteutetulla keksinnöllä tarkoitetaan tietokoneella tai vastaavalla laitteella täytäntöönpantua keksintöä, jonka tietokoneohjelma toteuttaa. Määritelmä pyrkii tarkentamaan yleisen patentoitavuuskriteerin uutuuden soveltamista tietokoneella toteutetuissa keksinnöissä.

Sen mukaan tietokoneen, tietokoneiden verkon tai muun ohjelmoitavan laitteen tulee sisältää useamman ensi näkemältä uuden piirteen, joka toteutuu kokonaan tai osittain tietokoneohjelman avulla. Keksinnön ei siten tarvitse sisältää tosiasiallista uutuutta vaan riittää, että keksintö ensi näkemältä näyttäisi sisältävän uuden piirteen.

Määritelmä eroaa EPC 54 artiklan määritelmästä. EPC:n mukaan Keksinnön katsotaan olevan uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon. EPC:n kriteerinä on absoluuttinen uutuus, kun taas direktiiviehdotus lähtee ensi näkemältä uusi -käsitteestä. Uutuuden ei tarvitse välttämättä liittyä tekniseen piirteeseen vaan uutuutta arvioidaan kokonaisuutena.

Artiklan 2 b-kohdassa esitellään toinen uusi kriteeri lisäys tekniikan tasoon / technical contribution tavanomaisten patentoitavuuskriteerien rinnalle. Kriteerillä tarkoitetaan sellaista lisäystä tekniikan alalla vallitsevaan tasoon, joka ei ole ilmeinen alan ammattimiehelle (not obvious to a person skilled in the art). Termi on omaksu EPOn valituslautakuntien käytännöstä. 2 artiklan b-kohtaa on tulkittava yhdessä artiklan 4 ja erityisesti sen kohtien 2 ja 3 kanssa.

Artikla 3 vastaa TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan miltä tekniikan alalta tahansa olevaa tuotetta tai menetelmää koskevan keksinnön tulee olla patentoitavissa edellyttäen, että se on uusi, keksinnöllinen ja sitä voidaan käyttää teollisesti. Artikla siten selventää, että tietokoneella toteutetuille keksinnöille voidaan myöntää patentteja eli ne kuuluvat tekniikan alaan. Algoritmi, joka määritellään ilman viittausta fyysiseen ympäristöön, ei ole luonteeltaan tekninen, joten sitä ei voida pitää patentoitavissa olevana keksintönä.

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan tietokoneella toteutetut keksinnöt samaan tapaan kuin muutkin keksinnöt, edellyttäen, että Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 1 kohdassa asetetut uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista käyttökelpoisuutta koskevat perusvaatimukset täyttyvät.

Kyseisen artiklan 2 kohdan mukaan Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keksinnöllisyyden edellytykseksi asetetaan tietokoneella toteutetun keksinnön tuoma lisäys tekniikan tasoon (ks. art 2b). Direktiiviehdotuksen perustelujen mukaan uutta termiä on pidettävä EPC 56 artiklan mukaista keksinnöllisyyden määritelmää täydentävänä eikä sen korvaavana ilmauksena. Patentoitavissa olevan keksinnön on oltava luonteeltaan tekninen ja kuuluttava johonkin tekniikan alaan.
Myös tietokoneella toteutetuilta keksinnöiltä edellytetään muiden keksintöjen tapaan keksinnöllisyyttä eli niiden on tuotava lisäys vallitsevaan tekniikan tasoon. Edellä todetusta seuraa, että liiketoimintamenetelmät (business methods) jäävät pääsääntöisesti patenttisuojan ulkopuolelle, koska ne eivät tuo vaadittavaa lisäystä tekniikan tasoon. Toisaalta jos menetelmä tuo ei-ilmeisen lisäyksen tekniikan tasoon, se voi olla patentoitavissa.

4 artiklan 3 kohdan mukaan keksinnön tekniikan tasoon tuomaa lisäystä määriteltäessä keksintöä on arvioitava kokonaisuutena – huomioiden sekä tekniset että ei-tekniset piirteet. Näitä ei kuitenkaan tule ”punnita” keskenään sen määrittelemiseksi, kummantyyppiset piirteet vaikuttavat enemmän keksinnölle haetun patenttisuojan hyväksymiseen.
Artiklassa 5 määritellään ne keksinnön ilmenemismuodot, jotka voidaan suojata. Sen mukaan tietokoneella toteutetulle keksinnölle voidaan hakea patenttisuojaa joko ohjelmoituna tietokoneena tai vastaavana laitteena (ts. tuotteena) tai kyseisen laitteen suorittamana prosessina.

Direktiiviehdotuksen perusteluista ilmenee, että 5 artiklalla on tarkoitus kieltää patenttivaatimukset ohjelmistotuotteille. Tämä tulkinta eroaa EPO:n käytännöstä. Artikla 5 sallii siten tietokoneohjelmalla toteutetut menetelmä- ja järjestelmäpatentit, mutta ei ohjelmapatenttia.

Perusteluissa todetaan, että On huomattava, että ehdotuksessa ei ole noudatettu Euroopan patenttiviraston käytäntöä sallia patenttivaatimukset, jotka koskevat ohjelmatuotteita sellaisinaan tai tietovälineellä, koska tätä voitaisiin pitää tietokoneohjelmille ”sinänsä” myönnettävien patenttien sallimisena.

Tietokoneohjelmien tekijänoikeudellinen suoja

Artiklan 6 mukaan ehdotuksen soveltamisalaan kuuluviin keksintöihin liittyvä patenttisuoja ei vaikuta tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 91/250/ETY mukaisesti sallittuihin toimiin eikä siinä annettujen analysointia ja yhteensopivuutta koskevien säännösten soveltamiseen. Direktiivin mukainen tekijänoikeuden suoja koskee kaikkia tietokoneohjelman eri ilmaisumuotoja. Direktiivin säännösten mukaan tietokoneohjelman toiminnan tutkiminen ohjelman perustana olevien ideoiden ja periaatteiden selvittämiseksi sekä koodin toisintaminen tai sen muodon kääntäminen, jotta saavutetaan yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä ovat tietyissä olosuhteissa tehtyinä sallittuja.

Koska suojan sisältö ja sallittujen poikkeusten luonne ovat erilaisia patentti- ja tekijänoikeuslainsäädännössä, tietokoneella toteutetun keksinnön kattava patentti ei saisi olla ristiriidassa tekijänoikeuslainsäädännön nojalla ohjelmistojen kehittäjille myönnettyjen poikkeusten kanssa.

KTM:n kuulemistilaisuus

Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti 21.5.2002 kuulemistilaisuuden direktiiviehdotuksesta. Tilaisuudessa olivat edustettuina KTM:n ja PRH:n lisäksi Electronic Frontier Finland (EFFI), Tietoalojen liitto, Keskuskauppakamari, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, IPR University Center, Suomen Teollisoikeudellinen yhdistys ry sekä My SQL. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva.

PRH:n kannanotoista kävi ilmi, että direktiiviehdotus vastaa sisällöltään PRH:n nykyistä linjaa, jonka mukaan ohjelmapatenttivaatimuksia ei hyväksytä. Tietokoneohjelman sisältäville keksinnöille on kyllä myönnetty menetelmä- ja järjestelmäpatentteja. Tilaisuudessa kävi selkeästi ilmi, että peruskeskustelu direktiiviehdotuksesta tullaan käymään periaatetasolla: saako ohjelmistotuotteille patentin vai ei?

Rinkinevan tilaisuudesta tekemän yhteenvedon mukaisesti voidaan kokouksen loppupäätelmänä todeta, että kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että ehdotus tarvitsee kokonaisuudessaan selkeyttämistä. Direktiiviehdotuksen eräänä perusongelmana on, että artikloiden tarkoitus ei ilmene suoraan niiden teksteistä, vaan vasta ehdotuksessa olevista komission yksityiskohtaisista perusteluista. Koska direktiivien tulkinta on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yksityisoikeus, asiantila ei ole lainkaan tyydyttävä.

Kuulemistilaisuuden perusteella selkeyttämistä kaipaavat myös direktiivin terminologia ja sen suhde tekijänoikeuteen. Artikla 6 on yksi osoitus artiklan sanamuodon ja komission perustelujen vaikeasta yhteensovittamisesta. Sen sijaan kuulemistilaisuuden perusteella voidaan todeta vallitsevan yksimielisyys siitä, että liiketoimintamenetelmien patentointia ei tule hyväksyä.

Direktiiviehdotuksen eräänä ongelmana voidaan myös kuulemistilaisuuden perusteella pitää sitä, että siinä käytetyn terminologian ja sanamuotojen perusteella syntyy vaikutelma, että yhden teknologian osalta päädytään hieman erilaisiin tulkintoihin patentoinnin peruskäsitteistä. Liikaa ei voine korostaa sitä, että patentoinnin peruskäsitteistä poikkeamiseen ei ole yhden teknologian osalta mitään perusteita.

Jatkokäsittely

Suomen valmistelun osalta seuraavana on vuorossa asian esitteleminen eduskunnalle kansallisen kannanoton muodostamista varten. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee kesän aikana valmistelemaan asiaa edelleen ja mm erityisesti selvittämään direktiiviehdotuksen suhdetta tekijänoikeuteen. Neuvoston immateriaalioikeudellisen työryhmän ensimmäinen kokous on 13.6.2002.

Minna Tukiainen
Nuorempi hallitussihteeri
kauppa- ja teollisuusministeriö

Marja-Leena Mansala
pääsihteeri
IPR University Center