Direktiiviä ei ole pakko noudattaa. Pääkirjoitus

(IPRinfo 4/2011)

EU:n demokraattisuutta ja avoimuutta lisättiin 1.12.2009 voimaan tulleella Lissabonin sopimuksella, jossa uudistettiin EU:n toimielinjärjestelmää. EU:n toimivaltaan kuuluvat vain sellaiset asiat, jotka tulevat kansallista tasoa tehokkaammin hoidettua unionin tasolla. Tämän toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaa tehostettiin Lissabonin sopimuksessa ja kansallisten parlamenttien roolia vahvistettiin. Valvontaa varten komissio toimittaa esityksensä lainsäädännöksi kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin unionin lainsäätäjälle.

Eduskunta sai komissiolta tiedon orpoteoksia koskevasta direktiiviehdotuksesta 17.6.2011. Suuri valiokunta lähetti asian samana päivänä sivistysvaliokuntaan toissijaisuusasiana. Valiokunta totesi 30.6.2011, että orpoteosten käyttötarkoituksista annetussa direktiiviehdotuksessa asetetut tavoitteet voidaan riittävästi saavuttaa kansallisilla toimenpiteillä. Se esitti, että suuri valiokunta ottaa asian käsiteltäväkseen toissijaisuusperiaatteen kannalta.

Suuri valiokunta pyysi 8.7.2011 pitämässään kokouksessa valtioneuvostolta direktiiviehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuudesta lausunnon. Lausunnon määräaika oli 12.8.2011. Samalla valiokunta totesi, että se päättää viimeistään 7.9.2011 pidettävässä kokouksessa ottaako se asian käsiteltäväkseen toissijaisuusperiaatteen kannalta ja laatiiko se asiassa mietinnön.

Valtioneuvoston antoi asiassa kirjelmänsä eduskunnalle 28.7.2011 (U 24/2011). Toissijaisuuden osalta kirjelmässä todetaan, että orpoteosdirektiiville asetettuja tavoitteita ei todennäköisesti voida saavuttaa jäsenvaltioiden vapaaehtoisin kansallisin toimenpitein. Tämä koskee erityisesti ehdotuksen keskeisenä tavoitteena pidettävää orpoteosten aseman vastavuoroista tunnustamista kaikissa jäsenvaltioissa. Valtioneuvoston kirjelmässä päädytään siihen, että ehdotus kuitenkin olisi toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tästä ei seuraa, etteikö eduskunta voisi arvioida erikseen ehdotuksen yleistä tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä.

Sisällöllisesti valtioneuvoston kirjelmässä tyrmätään direktiiviehdotus kokonaan. Asiaa koskeva kuulemistilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2011 ja ehdotuksesta pyydettiin lausunto 200 taholta. Kuulemistilaisuudessa ehdotusta ei puoltanut kukaan. Vastakkaisia mielipiteitä tekijänoikeutta koskevasta lainsäädännöstä esittävät osapuolet olivat kerrankin yksimielisiä. Suomessa on puollettu kansallisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon jo olemassa olevat kansalliset mahdollisuudet orpoteosten käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja niiden kehittämiseksi.

Toissijaisuusperiaate on ollut EU:n perustamissopimuksissa aina. Sen noudattamisen valvomiseksi ei ole ennen Lissabonin sopimusta ollut selkeää toimintatapaa. Toissijaisuusperiaatteen soveltamisessa on kysymys poliittisesta ratkaisusta ja rajanvedosta kansallisen ja unionin lainsäädäntövallan välillä. Uusi valvontamekanismi korostaa kansallisen lainsäätäjän asemaa. Orpoteosten sallittua käyttöä koskeva direktiiviehdotus on osoitus, että uusi valvontatehtävä toimii.

Marja-Leena Mansala
Pääsihteeri
IPR University Center