Digitaalisuus Kopioston suurin haaste

(IPRinfo 2/2004)

Musiikin ja elokuvan harrastajat nurisevat tallenteille asetetuista kasettimaksuista. Heidän mukaansa tekijänoikeusjärjestöt ahnehtivat lisäveroilla lisää rahaa itselleen.

– Emme me kahmi lisää rahaa tai aseta lisäveroja, vastaa Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakki. Hänen mukaansa tarkoituksena on vain turvata luovan työn tekijöiden asema nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kopiosto on Suomen tekijänoikeusjärjestöistä ehkä suuren yleisön piirissä vähiten tunnettu. Nimensä mukaisesti Kopiosto valvoo tekijöiden etuja silloin, kun luovaa työtä jäljennetään, esimerkiksi ottamalla kirjan sivuista valokopioita koulun kopiokoneella tai välittämällä televisio-ohjelmia kaapeliverkossa.

– Kopioston edunvalvonnan suurin haaste on digitaalisen tekniikan nopea kehitys, sanoo järjestön toimitusjohtaja Pekka Rislakki.

Luovan työn tulosten tallentajilta on kerätty tekijänoikeuskorvausta kasettimaksulla, joka kohdistui alunperin c- ja VHS-kasetteihin. Parhaillaan valiokuntakäsittelyssä olevassa tekijänoikeuslain muutoksen on tarkoitus taata tekijöille korvaus sekä nykyisellä että tulevalla tekniikalla tehdyistä tallenteista. Kasettimaksun kaltainen korvaus on näin perittävä esimerkiksi tietokoneen tai tallentavan dvd-laitteen ostajalta.

Elokuva- ja musiikkiharrastajia ajatus ei miellytä. Monen mielestä kun kehityksen paras piirre on se, että musiikkia ja leffoja voi imuroida maksutta.

– Tekijänoikeuslakia laadittaessa meidän tärkein vaatimuksemme oli, että tekninen muutos ei saa muuttaa luovan työn tekijöiden ja yrittäjien asemaa, linjaa Pekka Rislakki.

– Meitä on syytetty siitä, että kahmimme lisää rahaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Me vaadimme, että tekijöiden osuus pysyy ennallaan, vaikka kopioinnissa käytetään uudenlaisia laitteita.

Rahavirrat pienistä puroista

Tekijänoikeuskorvauksissa liikkuu vuosittain noin 80 miljoonaa euroa. Sievoinen summa, mutta se koostuu hyvin pienistä puroista. Eräs Kopioston olemassaolon tarkoitus on kerätä näistä roposista suurempia eriä, jotka voidaan käyttää sellaisiin tarkoituksiin, että syntyy näkyvää jälkeä. Ehkä tunnetuin Kopioston rahoittama kohde on Finlandia-palkinto.

Ajankohtainen debatin kohde on kysymys siitä, millaisiin laitteisiin tekijänoikeuskorvaukset tulisi ulottaa. Puhelimet, kamerat ja digitaaliset soittimet ovat kaikki eräänlaisia tietokoneita, joiden tekniikka lähestyy kaiken aikaa toisiaan.
Esimerkiksi Nokian edustaja on aikaisemmin tämän lehden haastattelussa torjunut jyrkästi ajatuksen, että käsipuhelinta voitaisiin pitää tällaisena tallentavana laitteena.

– Nokia ei tietenkään tästä pidä, mutta kyllä se joutuu sopeutumaan, sanoo Pekka Rislakki.

– Eihän se ole enää pelkkä puhelinten valmistaja. Ne ovat tietokoneita, joissa on jo monenlaisia toimintoja.

Rislakki vakuuttaa kuitenkin, että Kopiosto käy rakentavaa vuoropuhelua Nokian kaltaisten teknologiayhtiöiden kanssa.

– Nokia on hieno esimerkki edelläkävijästä, hän kehuu.

– Olemme keskustelleet hyvässä yhteisymmärryksessä. Nokiassa ymmärretään bisnes, ja myös sisällöntuotanto on kaupallista toimintaa.

Finanssialalta luovaa työtä puolustamaan

Pekka Rislakki valittiin Kopioston toimitusjohtajaksi vuosi sitten tehtävää 15 vuotta hoitaneen Tarja Koskinen-Olssonin jälkeen.

– Hain paikkaa lehti-ilmoituksen perusteella. Totesin heti sen nähtyäni, että tuohan on minun paikkani.

Kopiostoon Rislakki siirtyi Euroopan yhteisöjen komissiosta, jossa hän työskenteli finanssikontrollerina. Rahoitus- ja sijoitusala työllistivät häntä aikaisemminkin, ensin KOP:ssa ja sitten Kansa-yhtiöissä. Kansan konkurssin jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa vapaana kirjoittajana.

Mediaan ja sisällöntuotantoon hän sai tuntumaa A4Median varatoimitusjohtajana.

Vuonna 1981 oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut Rislakki sanoo olleensa aina kiinnostunut immateriaalioikeuksista. Teoston lakimiehen tehtävä olisi saattanut olla hänen ensimmäinen työpaikkansa, mutta Etelä-Amerikka kutsui seikkailunhaluista nuorta miestä.

Nyt hän tuntee olevansa oikealla alalla, immateriaalioikeuksien parissa.

– En ihmettele, että ihmiset pysyvät tällä alalla pitkään. Koko ajan tapahtuu paljon, hän sanoo.
Kopioston liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Sen palveluksessa on 35 henkilöä.

Risto Paananen

LINKKEJÄ:

Kopioston nettisivut:
http://www.kopiosto.fi

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta, HE 28/2004 ja hallituksen esitys eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Http://www.eduskunta.fi . > Asiat ja asiakirjat > asioiden käsittelyvaiheet > haku hallituksen esityksen numerolla.
http://www.eduskunta.fi