Asiantuntijaryhmä hioo Euroopan komission tekijänoikeuskantoja

(IPRinfo 2-2000)

EU:n komissiossa toimii useita työryhmiä ja komiteoita, jotka koostuvat eri alojen asiantuntijoista. Ne voivat olla joko toistaiseksi nimettyjä tai tilapäisiä. Tekijänoikeuden asiantuntijatyöryhmä on yksi näistä. Ryhmä koostuu puolueettomista, lähinnä akateemisista tai muista tekijänoikeusasioihin perehtyneistä asiantuntijoista. Komissioon nähden työryhmän rooli on lähinnä neuvoa-antava, eivätkä sen jäsenet edusta valtioidensa virallista näkemystä. Työryhmä kuuluu sisämarkkinaosastoon (Internal Market DG). Työryhmän puheenjohtajana toimii saksalainen Jörg Reinbothe, joka on mainitun DG:n Copyright and Neighbouring Rights yksikön päällikkö. Hänellä on käytössään vankka, eri jäsenmaiden lakimiehistä koostuva ”esikunta”.

Asiantuntijatyöryhmään kuuluvat Pohjoismaista professorit Mogens Koktvedgaard Tanskasta ja Gunnar Karnell Ruotsista, asianajaja Astri M. Lund Norjasta sekä allekirjoittanut Suomesta. Muut jäsenet ovat professorit André Lucas Ranskasta, Frank Gotzen Belgiasta, Adolf Dietz Saksasta, G. Koumantos Kreikasta, Paolo Spada Italiasta, R. Clark Irlannista, Herman Cohen Jehoram Hollannista, J. de Oliveira Ascensao Portugalista, R. Bercovitz Rodriguez-Cano Espanjasta sekä Gerald Dworkin Englannista. Työryhmän toinen naisjäsen -hänkin niin ikään asianajaja – on Luxemburgin Carin Doutrelepont.

Tekijänoikeuskehitys työryhmän tarkastelussa

Kokouksissa käydään aina läpi kunkin valtion lainsäädännössä, tuomioistuimissa ja muualla tapahtunut kansallinen tekijänoikeuskehitys. Näin komissio voi varmistua siitä, että sillä on tiedot olennaisesti merkittävästä ja mahdollisesti yhteisötasolle vaikuttavasta kehityksestä jäsenmaissa.

Komission edustajat puolestaan selvittävät direktiivien implementointia eri jäsenmaissa sekä kertovat oman käsityksensä merkittävistä EY-tuomioistuimen ratkaisuista. Kokouksissa käydään varsin yksityiskohtaisesti läpi eri säädöshankkeiden sisältöä ja niiden etenemistä EU:n eri elimissä.

Painvia direktiivejä valmisteilla

Esillä olevista asioista keskeinen on digitaalitekniikan sääntelyyn liittyvä tekijänoikeutta ja tietoyhteiskuntaa koskeva direktiiviehdotus. Direktiiviehdotusta jo on käsitelty EU:n parlamentissa ja sitä on tämän jälkeen muutettu. Niin sanottua yhteistä kantaa odotetaan toukokuussa 2000. Direktiiviehdotus liittyy myös muihin ehdotuksiin, varsinkin sähköistä kauppaa koskevaan direktiiviehdotukseen. Viimeksi mainittuun ehdotukseen sisältyvät myös paljon keskustelua herättäneet luonteeltaan horisontaaliset (eli muitakin kuin tekijänoikeuksia koskevat) vastuuvapaussäännökset. Keskusteluissa on ollut esillä direktiiviehdotusten keskinäinen suhde, joka on nähty ongelmalliseksi.

Huomattavien taideteosten myyntiin liittyvä jälkivoitto-oikeutta koskeva direktiiviehdotus on myös ollut asiantuntijaryhmässä melko pitkään esillä.

Komission edustajat pyrkivät tasapuolisesti tuomaan esiin eri ehdotuksiin liittyvät puoltavat näkökohdat sekä ehdotuksia kannattaneet etutahot ja myös niitä vastustavat ’äänet’.

Asiantuntijatyöryhmässä on eri hankkeista keskusteltu jo melko varhaisessa vaiheessa. Työryhmässä on tuotu esiin muun muassa seuraavia asioita: – oikeuksien kollektiivihallinto ja sen kehittäminen – yksityinen kopiointi, erityisesti digitaalitekniikan kannalta – tekijänoikeuden rajoitukset ja niiden sääntely yhteisötasolla – suojatut palvelut (encrypted services) – EU:n suhde WIPO:on ja WTO:on.

Komissio on myös informoinut tekeillä olevista ulkopuolisilta asiantuntijoilta tilaamistaan selvityksistä. Niitä on tällä hetkellä useita. Maininnan ansaitsevat selvitys tekijänoikeuden moraalisista oikeuksista, jonka on määrä valmistua alkukevään 2000 aikana sekä sovellettavaa lakia (eli kansainvälisen yksityisoikeuden ja tekijänoikeuden rajapintoja) koskeva selvitys. WIPO:n vaikutuksesta on esiin noussut myös folkloren suoja. Komission tarkoituksena on teettää selvitys asiasta.

Arviointia ja tulevaisuuden näkymiä

Tekijänoikeuden asiantuntijatyöryhmän rooli komission säädösvalmistelussa on luonteeltaan lähinnä neuvoa-antava, mutta sen merkitystä ei ole syytä väheksyä. Komissio voi asiantuntijatyöryhmässä testata esityksiään sekä varmistua siitä, että sen ehdotukset ovat pääperiaatteiltaan jäsenvaltioiden hyväksyttävissä. Merkittävänä voidaan pitää sitäkin, että jäsenmaiden asiantuntijat saavat mahdollisuuden tuoda esiin keskeisiä piirteitä omasta tekijänoikeuskulttuuristaan. Työryhmässä on myös ollut mahdollisuus neuvotella Itä-Euroopan asiantuntijoiden kanssa, joista monet ovat olleet jäsenyyttä hakeneista maista.

Pohjoismaiden osuutta työryhmässä ei ole syytä väheksyä, sillä monet lainsäädäntöratkaisumme ovat toimineet mallina yhteisötason lainsäädännölle (esim. luettelosuoja tietokantadirektiivin sui generis-suojalle). Myös pohjoismainen oikeuksien kollektiivihallinto ja siihen liittyvät lainsäädännölliset ratkaisut ovat herättäneet kansainvälisesti ansaittua huomiota. Arvokkaana voitaneen pitää sitäkin, että jäsenmaiden asiantuntijat voivat seurata EU:ssa ja muissa jäsenmaissa tapahtuvaa kehitystä, tiedottaa siitä sekä myös omalta osaltaan vaikuttaa siihen. Lopulliset päätökset syntyvät kuitenkin kunkin maan virkamiesten ja poliittisten päättäjien yhteistyönä.

Rainer Oesch, OTT
Svenska Handelshögskolan