PRH ja tekoäly

5/2020 22.10.2020
kirjoituskone ja tekoäly

Prh logoIPRinfo-lehdelle tarjoutui hiljattain tilaisuus keskustella Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) edustajien kanssa tekoälyn (”Artificial Intelligence, AI”) roolista virastossa. Keskustelu kohdistui sekä siihen miten ja missä määrin tekoäly on viraston käytössä että tekoälyä koskeviin patenttihakemuksiin. Keskusteluun osallistuivat johtaja Jorma Hanski ja asiakkuuspäällikkö Jorma Lehtonen.

Tekoäly päätöksentekijänä

IPRinfo-lehden kysymykseen siitä, voisiko tekoälyä käyttää päätöksentekijänä, Hanski totesi, että tekoälyn käyttö päätöksentekijänä saattaisi sopia paremmin kaupparekisteripuolelle kuin tavaramerkki- ja patenttihakemusten käsittelyyn. Kaupparekisterin osalta tarvittavat tiedot ja käsittely on monesti rutiininomaista eikä kaipaa syvällisempää harkintaa. Siksi se  soveltuisi paremmin käytettäväksi kaupparekisterihakemuksia käsiteltäessä. Tavaramerkkejä koskeva estetutkimus sekä patenttihakemusten arvioiminen ovat vaikeampia automatisoida.

UK:n tekoäly- ja IPR-kysely

Jorma Hanski
Jorma Hanski

Hanski viittasi Yhdistyneen Kuningaskunnan (UK) syyskuun 2020 alussa julkaisemaan julkiseen kyselyyn ”Artificial Intelligence and intellectual property: call for views” esimerkkinä siitä, että keskustelu tekoälyn soveltamisesta ja huomioon ottamisesta teollisoikeusvirastoissa ja lainsäädännön osalta on aika alussa, vaikka tekoäly terminä lanseerattiin vuosikymmeniä sitten ja siitä on kirjoitettu merkittävä määrä tieteellisiä artikkeleita.

Kyselyssä pyydetään näkemyksiä siitä, minkälaisia vaikutuksia tekoälyllä voi olla aineetonta omaisuutta koskeviin policy-kannanottoihin. Kysely on jaettu viiteen osaan. Se koskee patentteja, tekijänoikeutta ja lähioikeuksia, malleja, tavaramerkkejä ja liikesalaisuuksia. Vastausaikaa on annettu marraskuun 2020 loppuun. Esimerkiksi patenttien osalta esitetään 16 eri kysymystä, jotka koskevat aina patenttijärjestelmän merkityksestä tekoälyteknologioden kehittämiseksi ja käyttämiseksi vahinko-oikeudellisiin pohdintoihin. Myös kysymys siitä, voiko tekoäly olla keksijä, on esillä.

WIPO:n AI-IPR-keskustelu

PRH on aktiivisesti seurannut ja osallistunut IPR:stä ja AI:sta käytävään keskusteluun. Hanski mainitsi, attä esimerkiksi johtava tutkijainsinööri Mika Inki käytti puheenvuoron WIPO:n järjestämässä kolmipäiväisessä seminaarissa heinäkuun 2020 alussa. Teemana oli AI ja IP ja se oli järjestyksessä toinen WIPO:n keskustelutilaisuuksista liittyen tekoälyyn ja immateriaalioikeuksiin. Kolmas aihetta käsittelevä tilaisuus järjestetään marraskuun 2020 alussa.

Selkeässä ja analyyttisessa puheenvuorossaan, joka IPRinfo-lehdellä oli mahdollisuus kuunnella, Inki korosti mm. julkistamista (”disclosure”) koskien sitä, että jos keksinnnön tekemiseksi käytetään AI-järjestelmää, joka ei ole julkinen, se on vain yksi tapa muiden joukossa, jota ei tarvitse julkistaa hakemuksessa tai ottaa huomioon patentoitavuutta arvioitaessa. Jos näin on, tekoälyä ei Inkin mielestä tarvitse nimetä keksijäksi. Mutta jos suojavaatimus koskee AI-järjestelmää, tämä tulee tietysti julkistaa riittävässä määrin.

PRH:n IPRally

Jorma Lehtonen
Jorma Lehtonen

Jorma Lehtonen puolestaan kertoi, että PRH:lla on ollut tänä vuonna käytössä IPRally-niminen tietojärjestelmä, joka avustaa käsittelijöitä paikallistamaan estejulkaisuja patenttihakemuksia käsiteltäessä. AI-järjestelmä on läpäissyt markkinatestin.

Lehtosen mielestä järjestelmä ei vielä päihitä käsittelijää, mutta apuvälineenä se on hyvin toimiva.

Lehtonen toteaa, että IPRAlly keinona tai apuvälineenä nostaa laatua, muttei ainakaan vielä nopeuta käsittelyä. PRH:n tavoitteena on tässä vaiheessa nimenomaan kohottaa laatua. Tulee viemään pitkään ennen kuin estetutkimus voidaan kokonaan luovuttaa tekoälyyn pohjautuvan järjestelmän käsiin ja silloinkin tarvitaan luonnollisen henkilön loppuarviointi.

IPRallyn lisäksi voidaan mainita vanhemman tutkijainsinöörin Jukka Honkasen kehittämä piirrepuu, jota hän on käyttänyt opetuksessaan Aalto-yliopiston muotoilijoille. Se on osoittautunut erittäin toimivaksi. Siinä on analysoitu tuotetta ja purettu se osiin. Tämän jälkeen on tutkittu, miltä osin se on patentoitu ja mitä jää mahdollisesti patentoitavaksi. Tulevaisuudessa mallia voidaan mahdollisesti käyttää IPRallyn käyttöliittymässä, arvioi Lehtonen.

Tekoälyä koskevat patenttihakemukset

Kysyttäessä PRH:lle tulleiden tekoälypatenttihakemusten määristä Lehtonen kertoi, että ne ovat vuositasolla laskettavissa yhden käden sormilla, mutta hän korosti samalla, että on vaikeaa tilastoida niitä hakemuksia, joissa tekoälyä on käytetty tai joissa tekoälyllä on jonkinlainen osa. Hän arvioi näiden hakemusten määrän olevan varsin suuri.

Loputulema

Tekoälyn käyttö PRH:ssa on siten lähtenyt hyvin käyntiin. IPRallyn käyttö patenttihakemusten estejulkaisujen paikallistamisessa laajenee. Se parantaa käsittelyn laatua edelleen ja varmaankin tulevaisuudessa nopeuttaa sitä.

PRH seuraa tiiviisti tekoälyä ja IPR:iä koskevaa kansainvälistä keskustelua sekä osallistuu siihen. Onhan sekä pääjohtaja Antti Riivarilla että Hanskilla tärkeä rooli sekä EPO:ssa että EUIPO:ssa. Tekoälyä koskevien patenttihakemusten määrä on pieni, mutta se ei kerro tekoälyn merkityksestä sinänsä haettavissa patenteissa.

IPRinfo-lehden käsityksen mukaan PRH:ta osaamiskeskuksena pitäsi hyödyntää enemmän suomalaisessa IPR-kentässä. Sieltä näet löytyy merkittävä määrä asiantuntijoita. PRH:n ja IPRinfo-lehden vuoropuhelu jatkuu.

__
Kansikuva: Markus Winkler, Unsplash.com
Kuva Jorma Hanskista: Matti Remes, Mangomedia
Kuva Jorma Lehtosesta: PRH:n arkisto

Kirjoittajat

Share: