Yksityinen kopiointi jatkaa laskuaan Suomessa

Suomalaisten tekemä laillinen musiikin ja videoaineiston yksityinen kopiointi jatkaa laskuaan. Tuore tutkimus osoittaa, että kopioijien määrä pieneni vuodessa noin 709 000:sta 661 000:een. Samalla yksittäisten kopioitujen tiedostojen kokonaismäärä pysyi lähes ennallaan.

Taloustutkimuksen toteuttaman Yksityinen kopiointi 2025 -tutkimuksen tulokset noudattavat jo pidempään jatkunutta kehitystä: laillisen musiikki- ja videoaineiston kopiointi on edelleen laskussa Suomessa. Tutkimuksen mukaan musiikkia ja videoita yksityiseen käyttöön kopioi vuonna 2025 noin 661 000 suomalaista, mikä tarkoittaa selkeää laskua vuoden 2024 noin 709 000 kopioijaan. Kopiointikäyttäytyminen muuttuu erityisesti siksi, että suoratoisto- ja verkkopalvelut ovat korvanneet tallentamista osana arjen mediankäyttöä.

Vaikka kopioijien määrä laskee, arvio laillisten yksityisten kopioiden vuotuisesta määrästä on pysytellyt tänä vuonna suunnilleen edellisvuoden tasolla. Musiikki- ja videotiedostoja arvioidaan kopioitavan 161-194 miljoonaa tiedostoa. Pitkällä aikavälillä kehitys on kuitenkin selvästi laskeva. Vuosina 2013-2017 kopioiden määrä pieneni 725 miljoonasta noin 260 miljoonaan, ja sen jälkeen vuotuinen kopioiden määrä on vaihdellut 180-297 miljoonan välillä.

Kokonaismäärän vaihtelu selittyy sillä, että osa kopioinnista perustuu alkuperäisiin lähteisiin, kuten CD-levyihin ja TV-lähetyksiin, ja osa lain sallimaan kopiointiin kavereilta ja perheenjäseniltä. Jälkimmäisen alkuperää ei voida tarkasti todentaa, vaan määrä perustuu arvioihin. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin selvä: yksityinen kopiointi on laskenut selvästi 2010-luvun puolivälistä.

Tutkimus kertoo myös kopioinnin korvautumisesta muilla hankintatavoilla. Musiikkia kopioineista yli puolet ilmoitti hankkivansa aineiston jollakin toisella tavalla, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullisten palveluiden merkitys kasvaa myös selvästi: 42 prosenttia musiikkia kopioineista ja lähes viidennes videoaineiston kopioijista olisi turvautunut maksulliseen lähteeseen vaihtoehtona. Kehitystä tukee myös laaja suoratoistopalvelujen käyttö ja esimerkiksi musiikin kuuntelussa ne ovat nousseet yleisimmäksi tallennuslähteeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisen aiheesta voit lukea täältä.

Tutkimuksen keskeisin havaintoihin voit tutustua tarkemmin täällä.

Kuva: Unsplash / Markus Spiske