WIPO julkaisi aineetonta omaisuutta koskevan ohjeen startup-yrityksille
Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO:n ohje tarjoaa tietoa, joiden avulla startup-yritykset voivat hyödyntää IP-järjestelmää kilpailukyvynsä parantamiseen. Lisäksi ohje auttavat ymmärtämään riskejä, jotka voivat syntyä siitä, että IP-oikeuksia ei oteta huomioon liiketoiminnassa. Ohje on kohdistettu erityisesti startup-yrityksiin, jotka pyrkivät tuomaan uuden innovatiivisen ratkaisun markkinoille. Julkaisu on osa WIPO:n Intellectual Property for Business -julkaisusarjaa, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset.
IP-oikeudet ovat tärkeitä startup-yrityksille. Ohjeessa jaetaan startupit karkeasti IP-oikeuksia kuluttaviin ja IP-oikeuksia tuottaviin yrityksiin. IP-oikeuksia kuluttavilla startupeilla tarkoitetaan startupeja, joiden liiketoimintaidea tarvitse teknologiaa kukoistaakseen. IP-oikeuksia tuottava startup on puolestaan sellainen, jonka toiminta on keskittynyt IP:n ympärille, mutta joka tarvitsee liiketoimintaidean kukoistaakseen.
Ohjeessa annetaan ensinnäkin erinäisiä vinkkejä innovaatioiden suojaamiseksi, jolloin keskiössä ovat usein patenttisuoja ja liikesalaisuudet. Patenttien kohdalla tunnistetaan riskiä sisältäviksi strategiaksi se, että patenttihakemuksen jättäminen jätetään siihen vaiheeseen, kun viimeinen versio tuotteesta on valmis. Lisäksi ohjeessa tunnistetaan riskiseksi strategiaksi IPR:n, erityisesti patentin, rekisteröinti yhteisomistukseen. Tällainen strategia vaatii toimiakseen yleensä vähintään osapuolten keskinäisen yhteisomistussuhdetta sääntelevän sopimuksen. Liikesalaisuudet tunnistetaan startupien tyypillisesti arvokkaimmaksi omaisuuseräksi ja suositellaan erinäisiä teknisiä ja sopimuksellisia toimia niiden suojelemiseksi.
Innovaatioiden suojaamisen jälkeen yritysten tulee pystyä erottelemaan oma tuotteensa markkinoilla ja luomaan suhde kuluttajiin. Tällöin tavaramerkkien, verkkotunnusten ja mallioikeuksien suoja on tärkeässä osassa. Ohjeessa suositellaan tavaramerkkihakemuksen jättämistä ennen tuotteen lanseeramista, jotta epäonnistuneen hakemuksen johdosta ei synny uudelleenbrändäämisestä aiheutuvia kustannuksia. Ohjeessa kiinnitetään myös erityisesti huomiota tavaramerkkien asianmukaiseen käyttöön, mikä on tärkeää, jotta merkistä ei tulisi geneerinen tai erottamiskyvytön.
Lisäksi ohjeessa käsitellään startupien kansainvälistymiseen liittyviä IP-oikeudelisia kysymyksiä sekä erilaisia strategisia tapoja hyödyntää IP-oikeuksia, kuten lisensiointia. Suppean oikeudellisen näkökulman sijaan ohjeessa käsitellään myös erilaisia liiketaloudellisia kysymyksiä IP-oikeuksien näkökulmasta, kuten valuaatiota ja rahoituksen saamista.
IP-oikeuksiin liittyvistä yleisistä riskeistä, joita startupien tulisi kyetä hallinnoimaan, ohje nostaa esiin muun muassa litigaatioriskin, jolle aloittavat yritykset ovat usein alttiita, liikesalaisuuksien paljastumisen sekä sen, että sopimuksin ei ole varmistettu IP-oikeuksien siirtymistä startupille esimerkiksi startup-alihankkija tai startup-työntekijä -relaatiossa.
Julkaisu on luettavissa täältä.
(HL)