Uusia nimisuojia Suomeen? Hakemukset Sundomin kalatuotteille ja Salpausselän pohjavedelle
Kaksi pohjanmaalaista perinteistä kalatuotetta, Sundomin savusilakka ja Sundomin savukala, sekä Salpausselän pohjavesi ovat hakeneet EU:n nimisuojaa. Hakemukset ovat parhaillaan Ruokaviraston käsittelyssä.
Suojaa Sundomin perinteisen valmistusmenetelmän savukaloille
Sundomin savusilakalle on tyypillistä, että kala myydään ilman silmiä, koska silakka pujotetaan vartaaseen silmien kautta ennen savustusta erityisessä savustusuunissa. Uuni lämmitetään lepällä, mikä antaa silakalle tunnusomaisen savuisen maun ja ulkonäön. Samalla menetelmällä savustetaan myös muut kalalajit, kuten siiat, ahvenet, lohet, nieriät ja katkaravut. Nämä kaikki tuotteet kuuluvat Sundomin savukala -nimikkeen piiriin.
Sundomin savusilakan ja savukalan nimisuojahakemuksen tekivät Sundom fiskargillet ja Österbottens Fiskarförbund. Savusilakka kehitettiin 1900-luvun alussa ja Sundom fiskargilletin puheenjohtaja toivoo, että nimisuojan avulla pystyttäisiin säilyttämään ja suojelemaan Sundomin alueen ainutlaatuista ruokakulttuuria sekä turvaamaan kalojen tuottajien asema.
Salpausselän pohjavedestä halutaan kansainvälinen brändi
Lahden seudulla syntyy uutta pohjavettä 100 000 kuutiota vuorokaudessa, kun maan pinnalla oleva vesi imeytyy maahan ja vajoaa syvemmälle. Vedelle haetaan EU:n nimisuojaa, ja mikäli se saa suojauksen, veden nimeä voi käyttää vain, jos veden tuotanto on Salpausselän pohjavesialueella.
Hakemuksen takana ovat muun muassa Päijät-Hämeen viljaklusteri, vesiyhtiö Lahti Aqua, Visit Lahti sekä pohjavettä käyttäviä yrityksiä. Suojausta pidetään merkityksellisenä erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan ja viennin kannalta. Lahden seutu haluaa rakentaa Salpausselän vedestä kansainvälisen brändin, joka voisi paitsi tehostaa myyntiä myös houkutella elintarvikealan yrityksiä alueelle.
Nimisuojan saaminen voi kestää vuosia
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1993 asti. Sen tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita sekä tislattuja alkoholijuomia ja viinejä vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä. Nimisuojan avulla on myös mahdollista saada tuotteelle lisäarvoa. Kuluttajien kannalta suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Nimen rekisteröinti on kaksivaiheinen prosessi, joka voi kestää vuosia. Se koostuu kansallisesta käsittelystä Ruokavirastossa ja käsittelystä yhteisötasolla Euroopan komissiossa. Euroopan unionissa on suojattu tällä hetkellä noin 3 700 nimitystä, joista 16 kuuluu Suomelle. Suomessa suojattuja ovat esimerkiksi Lapin Puikula ja Karjalanpiirakka – viimeisimpänä nimisuojan sai alkukesästä Savolainen mustikkakukko.
Alkuperäiset uutiset voit lukea täältä ja täältä.
Nimisuojajärjestelmästä voit lukea lisää täältä.
Kirjoittajat
