USCO julkaisi deepfake-raportin

USCO käynnisti alkuvuodesta 2023 hankkeen tekijänoikeuden ja tekoälyn vuorovaikutuksen tutkimiseksi. Koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sekä kommenttien vastaanottamisen jälkeen virasto valmisteli ensimmäisen julkaisunsa. Tässä osassa USCO tarkastelee luonnollisista henkilöistä tehtyjen digitaalisten jäljitelmien (digital replica tai deepfake) oikeudellista asemaa ja kartoittaa tarpeita liittovaltiotasoiselle sääntelylle. Seuraavissa raporteissa käsitellään osittain tai kokonaan tekoälyn avulla tuotetun materiaalin tekijänoikeudellista asemaa, tekoälyjärjestelmien kouluttamista tekijänoikeudella suojatulla materiaalilla sekä lisensointiin ja vastuun jakamiseen liittyviä kysymyksiä.

Raportissa deepfaken määritellään tarkoittavan videota, kuvaa tai ääntä, jonka tarkoitus on imitoida olemassa olevaa henkilöä. Virasto toteaa, että tällaisilla jäljitelmillä on sekä positiivisia että negatiivisia käyttötapoja; äänensä menettäneille artisteille teknologia tarjoaa mahdollisuuden julkaista uusia kappaleita, toisaalta rikolliset voivat luoda tekoälyllä valheellisia äänitteitä tai videoita esimerkiksi vaalivaikuttamista tai kiristystä varten.

USCO:n mukaan kyse ei oikeudellisesti ole pelkästään immateriaalioikeudellisesta kysymyksestä, vaan aihe ulottuu myös esimerkiksi kuluttajansuojan, yksityisyyden ja kilpailuoikeuden alueelle. Toisaalta deepfake-ilmiöllä on monia tekijänoikeudellisia ulottuvuuksia. Jäljitelmien tekoon käytetään usein tekijänoikeudella suojattua materiaalia ja jäljitelmiä voi sisältyä laajempaan, tekijänoikeudella suojattuun teokseen. Deepfaken kohteena olevalle henkilölle aiheutuva haitta on myös osittain samankaltaista kuin se haitta, jota tekijänoikeuteen sisältyvillä moraalisilla oikeuksilla pyritään suojaamaan.

Raportissa todetaan, että osavaltiotasoiset lait ovat tällä hetkellä riittämättömiä deepfake-ilmiön oikeudelliseen suitsimiseen. Jotkut osavaltiot eivät tarjoa ollenkaan suojaa henkilön ääntä tai ulkomuotoa hyödyntävää toimintaa vastaan, joissain osavaltioissa suojan nauttiminen taas vaatii henkilön persoonaan liittyvää taloudellista arvoa. Liittovaltiotasoiset tekijänoikeuslaki (Copyright Act) ja tavaramerkkilaki (Lanham Act) eivät myöskään tarjoa vastauksia ongelmaan. Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädäntö ei eksplisiittisesti kiellä henkilön kuvan tai äänen luvatonta käyttöä. Vaikka Lanham Actin perusteella on menestyksekkäästi kielletty henkilön ääntä tai olemusta matkivien jäljitelmien käyttö mainonnassa, se ei tarjoa tarpeeksi laajaa suojaa kattaakseen deepfake-ilmiön eri osa-alueet ja yksityishenkilöiden suojan tarpeen.

Tähän mennessä Yhdysvalloissa on annettu kaksi lainsäädäntöaloitetta, joissa huomioidaan deepfake-ilmiön vaikutus: No Artificial Intelligence Fake Replicas And Unauthorized Duplications (“No AI FRAUD”) Act sekä Nurture Originals, Foster Art, and Keep Entertainment Safe (NO FAKES) Act. USCO toivottaa liittovaltiotasoisen lainsäädännön tervetulleeksi ja suosittelee, että lainsäädäntö tarjoaisi suojaa kaikille yksityishenkilöille sekä kaupallista että epäkaupallista käyttöä vastaan. Raportissa korostetaan myös työskentelevien taiteilijoiden oikeuksia ja muistutetaan, että deepfake-materiaalin luominen voi olla myös osa taiteilijoiden luomisprosessia. Tämän vuoksi virasto suosittelee, että tulevaan lainsäädäntöön sisällytettäisiin mahdollisuus argumentoida deepfake-materiaalin luomisen olevan tietyissä tilanteissa sallitun yksityisen käytön piirissä.

Erillisenä osa-alueena USCO käsittelee myös taitelijan tyylin suojaamista tekoälyn avulla luotuja jäljitelmiä vastaan. Virasto yhtyy kommenttien esittäjien kanssa siihen, että tekoälyjärjestelmien käyttö aiheuttaa haittaa taiteilijoille, jotka joutuvat markkinoilla kilpailemaan omasta työstään tekoälyllä luotuja jäljitelmiä vastaan. Tekijänoikeuslainsäädäntö ei kuitenkaan suojaa taiteilijan tyyliä erillisenä elementtinä, sillä tekijänoikeus on ilmaisun muodon eikä periaatteiden tai ideoiden suojaa. Taiteilijan tyyli on lisäksi sellainen elementti, joka ei selkeästi ole erotettavissa teoksesta. Tekijänoikeuslainsäädännön avulla voidaan kuitenkin puuttua sellaisiin tilanteisiin, joissa tekoäly on taiteilijan tyylin lisäksi jäljentänyt tuotokseensa tekijänoikeudella suojattavissa olevia elementtejä olemassa olevasta teoksesta. Lisäksi nykyiset persoonallisuusoikeuksiin tai kilpailuoikeuteen liittyvät lait voivat joissain tapauksissa toimia kiellon perusteena. Vaikka deepfake-ilmiö aiheuttaa taiteilijoille harmia, USCO ei suosittele taiteilijan tyylin kopioimista kieltävien säännösten lisäämistä tulevaan deepfake-lainsäädäntöön.

Rapotti on kokonaisuudessaan luettavissa USCO:n hankesivulla.

Kuva: Unsplash / Markus Spiske