Tekoäly jakaa musiikkialaa: Spotify lupaa tukea artisteja, tutkimukset varoittavat tulojen romahtamisesta

Tekoäly muokkaa musiikkialaa nopeammin mitä lainsäädäntö ehtii reagoida. Samalla, kun Spotify tiedottaa uusien ”artist-first” tekoälytuotteidensa edistävän tekijöiden asemaa, tuoreet tutkimukset Tanskasta ja Espanjasta varoittavat jo satojen miljoonien eurojen menetyksistä luovan alan ammattilaisille. Uudet teknologiat lupaavat mahdollisuuksia, mutta uhkaavat myös murentaa musiikin tekijöiden toimeentulon perustan.

Spotify ilmoitti aiemmin lokakuussa lisäämällä uusia ”artist-first” tekoälytuotteita osaksi toimintaansa. Yhtiön mukaan uusia tekoälyratkaisuja kehitetään yhteistyössä Sony Music Groupin, Universal Music Groupin, Warner Music Groupin, Merlinin ja Believen kanssa. Yhteistyön tavoite on kehittää vastuullisia tekoälytuotteita, jotka antavat artisteille ja lauluntekijöille uusia mahdollisuuksia ja yhdistävät heidät faneihin.

Käytännössä Spotifyn uudet tekoälyominaisuudet mahdollistaisivat sen käyttäjille tekoälyavusteisia remix-työkaluja ja alustan rakentaa omia musiikkikokonaisuuksia. Spotifyn mukaan artistien ja fanien välinen yhteys on muutoksen keskiössä ja sen uudet työkalut tulevat lisäämään paikkoja luovuudelle alustalla. Yhtiö vakuuttaa suojaavansa ja puolustavansa tekijänoikeuksia tekoälytyökalujen kehittämisestä huolimatta ja toteaa, että ilman sen kaltaisia toimijoita tekoälypohjaiset innovaatiot etenisivät muualla ilman lupia, suostumusta tai korvauksia luovan alan ammattilaisille.

Kaikki eivät kuitenkaan niele yhtiön viestiä purematta. Esimerkiksi IPKat-blogin kirjoittaja Georgia Jenkins arvioi, että Spotifyn ”artist-first” -puhe saattaa olla vain koodikieltä osakkeenomistajien arvon maksimoinnille. Hänen mukaansa generatiivinen tekoäly on jo valmiiksi heikentänyt luovan työn arvoa ja hämärtänyt tekijöiden asemaa alalla. Jenkins huomauttaa, ettei Spotify ole esimerkiksi kertonut aikovansa rajoittaa tekoälyllä tuotetun sisällön määrää alustallaan, vaikka juuri sen on todettu pienentäneen taitelijoiden osuutta suoratoistosta syntyvistä tuloista.

Samaan aikaan Euroopassa julkaistut tutkimukset piirtävät synkkää kuvaa tekoälyn taloudellisista vaikutuksista musiikin tekijöille. Tanskalaisen tekijänoikeusjärjestö Kodan ja tuottajajärjestö IFPI Danmarkin tilaama HBS Economicsin raportti arvioi, että tekoäly voi aiheuttaa Tanskan musiikkialalle jopa 271 miljoonan euron vuotuiset tulonmenetykset vuoteen 2030 mennessä. Tämä on noin 28 prosenttia koko alan liikevaihdosta. Espanjassa SGAE:n tilaama tutkimus päätyi samansuuntaisiin johtopäätöksiin: vuoteen 2028 mennessä jopa 28 prosenttia Espanjan tekijänoikeustuloista on vaarassa generatiivisen tekoälyn vuoksi. Euroissa tämä tarkoittaa yli 100 miljoonan euron menetyksiä vuosittain.

Viimeaikaiset tutkimukset korostavat tarvetta nopeille poliittisille toimille ja tarkemmalle sääntelykehykselle. Niiden mukaan tekoälytoimijoiden tulisi hankkia luvat, maksettava korvauksia ja oltava avoimia siitä, mitä aineistoa tekoälymallien kouluttamiseen käytetään. Tutkijoiden mukaan lisensointijärjestelmien kehittäminen vastaamaan luovan alan kentän nykytilaa on välttämätöntä. Näin kilpailu ihmisten tekemän ja koneellisesti tuotetun musiikin välillä on mahdollista pitää reiluna. Aiheen tiimoilta tehtyihin kyselyihin vastanneet tekijät suhtautuvat tekoälyyn kaksijakoisesti: monet käyttävät jo sen työkaluja luovissa prosesseissaan, mutta pelkäävät samalla omien teostensa arvon ja tulevaisuuden toimeentulonsa heikkenevän tekoälyn käytön lisääntymisen myötä.

Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä muistuttaa, että toimiva lisensointimarkkina on koko alan elinkelpoisuuden kannalta keskeinen asia. Hänen mukaansa EU:n nykyinen tekoälyasetus ei vielä tue riittävästi sellaisten käytäntöjen kehittämistä, jotka turvaisivat tekijöiden oikeudet tekoälyn aikakaudella. Musiikkiala seisoo käännekohdassa.

Alkuperäiset uutiset voit lukea täältä ja täältä.

Kuva: Unsplash / Marcela Laskoski