Tekijänoikeusneuvosto: Lastenkirja oli itsenäinen teos, ei aiemman teoksen muunnelma

Tekijänoikeusneuvosto antoi lausunnon (TN 2018:3) lastenkirjoihin liittyvässä asiassa 24.4.2018. Hakijat pyysivät tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa kahden lastenkirjan samankaltaisuuksista.

Hakijat väittivät, että myöhemmän kirjan tekijä M oli hyödyntänyt kirjaansa tehdessään hakijoiden tekemää ja aiemman kirjan sisältöä, ideaa, tekstissä olevia ajatuksia sekä kuvitusta siten, että myöhemmässä oli kuvituksissa liikaa yhteneviä kohtia ja osuuksia heidän kirjansa kanssa.

Vastineessaan M viittasi muun muassa siihen, että kaikki tekijät olivat saman ikäluokan taiteen ammattilaisia, jotka olivat opiskelleet Taideteollisessa korkeakoulussa, ja tämä voi M:n mukaan vaikuttaa käytettyjen värien ja väriyhdistelmien samankaltaisuuteen. M:n mielestä oli täysin selvää, että myöhempi kirja ei ollut aikaisemman kirjan kopio vaan omaperäinen ja itsenäinen teos eikä luetellut yhtäläisyydet olleet hänen mukaansa tekijänoikeuslain suojan piirissä.

Tekijänoikeusneuvosto totesi, että tekijänoikeudella suojataan teoksen ilmaisumuotoa. Lisäksi teoksen aihetta, juonta, aiheen käsittelyä ohjaavaa metodia, teemaa, ideaa, periaatetta tai teokseen sisältyviä yksittäisiä tietoja ei suojata.

Hakijoiden tekemä kirja oli vuonna 2016 julkaistu, hieman alle 30-sivuinen kuvitettu lastenkirja, joka kertoi kuusikerroksisesta kerrostalosta ja siinä kussakin kerroksessa asuvasta perheestä suorasanaisena tekstinä ja pääosin suorana kerrontana. Tarinaa kuljetti taloon muuttavan perheen lapsi, ja siinä tutustuttiin taloon, sen asukkaisiin ja huoneistoihin.

Vastineenantajan tekemä lastenkirja oli vuonna 2017 julkaistu, noin 40-sivuinen kuvitettu lastenkirja, joka kertoi määrittelemättömän kokoisesta ja -korkuisesta kerrostalosta ja siinä asuvista kymmenistä eri ihmisistä. Tarina alkoi portaikosta ja kadotetusta avaimesta, jota etsittiin läpi kirjan sivujen tutustuen samalla talon asukkaisiin ja asuntoihin sekä talon muihin tiloihin. Tarinaa kuljetettiin runomuodossa ja pääosin epäsuorana.

Hakijoiden vertailuluettelossa esittämät samankaltaisuudet sisälsivät muun muassa sen, että molemmat kirjat kertoivat yhdestä talosta asukkaineen ja koteineen, sekä sen, että tarinat alkoivat rappukäytävästä siinä esiintyvine yhteneväisyyksineen. Kummassakin kirjassa oli viidakkohuoneiston, vaaleanpunaisen, keltaisen ja kalpean värimaailman sisältävä aukeama. Molemmissa kirjoissa esiintyi pitkä isähahmo, pörrötukkainen naishahmo, harmistunut mies, kaksoissisarukset sekä iso hahmo yhdessä seitsemän tai kahdeksan hahmon kanssa. Myös esineistössä oli tekijänoikeusneuvoston mukaan yhtäläisyyksiä.

Tekijänoikeusneuvosto totesi, että kummankin kirjan luetellut samankaltaiset aiheet, värimaailmat, pohjana olevat ideat ja toteutusperiaatteet sekä teoksiin sisältyvät yksittäiset tiedot eivät saaneet tekijänoikeudellista suojaa. Konkreettiset ilmaisumuodot, joilla mainitut samankaltaisuudet oli toteutettu, poikkesivat selvästi toisistaan. Kirjat olivat samasta aiheesta kertoessaan päätyneet selvästi erilaisiin lopputuloksiin niin käytetyn kerronnan ja juonen sisällön kuin kuvituksenkin osalta. Niiden samankaltaisuuksia oli pidettävä tekijänoikeussuojaa saavilta konkreettisen ilmaisun osilta niin vähäisinä, että vastineenantajan kirja ei ollut tekijänoikeusneuvoston mukaan hakijoiden kirjan kopio tai sen muunnelma.

Kumpikin lastenkirja nautti tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan teoksena tekijänoikeussuojaa, eikä vastineenantajan kirja ollut hakijan kirjan muunnelma vaan itsenäinen teos.

(EH)

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.