Suomalainen pilvimaisema ja avoin tietoympäristö – LVM:n uusia julkaisuja
Pilvipalvelujen hyödyntäminen opettelussa
Pilvipalvelut tarkoittavat tietojenkäsittelykapasiteetin sekä ohjelmistojen tarjoamista internetin yli palveluna ilman, että käyttäjän tarvitsee hankkia omia laitteistoja tai ohjelmistolisenssejä.
Pilvipalveluista puhuttaessa voidaan tarkoittaa hyvin eri asioita, sillä niille ei ole vakiintunut selkeää määritelmää. Eri tietolähteet käyttävät erilaisia määrittelyjä pilvipalveluille, jolloin niistä kerätyt tiedot eivät ole keskenään yhteismitallisia. Tämä vaikeuttaa pilvipalveluiden kasvun merkityksen arviointia.
Tutkimuksessa arvioitiin kotimaisen pilvimarkkinan volyymin olleen vuonna 2012 noin 140 miljoonaa euroa ja kasvavan 380 miljoonaan euroon vuonna 2015. Pilvipalveluiden markkinoiden arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 40 % vuosien 2012–2014 aikana.
Verrattaessa alan johtaviin maihin Suomi on pilvimarkkinoiden käyttöönotossa jäljessä noin kahdesta neljään vuotta. Parhaiten pilvipalvelut on otettu käyttöön aloittavissa yrityksissä. Pk-yritykset ovat hieman jäljessä ja suuryritykset ovat lähinnä pilotoineet pilvipalveluja. Eri toimialojen välillä merkittäviä eroja pilvipalveluiden käyttöönotossa ei huomattu.
Pilvipalvelujen luomat taloudelliset hyödyt jakautuvat kustannusetuihin, lisääntyvään tuottavuuteen sekä uusien liiketoimintojen mahdollistamiseen. Suurimmiksi eduiksi nähtiin joustavuuden ja kustannustehokkuuden lisääntyminen. Pilvipalvelut muuttavat ICT-alan markkinoita, sillä perinteinen ohjelmistotuotteisiin ja asiakaskohtaisiin ohjelmistoihin perustuva liiketoimintamalli muuttuu radikaalisti pilvipalveluiden myötä. Toimintamallit muuttavat myös sopimus- ja vastuukäytäntöjä, mikä vaatii toimijoilta uudenlaista osaamista.
Pilvipalveluiden hyödyntämisen esteinä ja hidasteina havaittiin osaamisen ja tiedon puute sekä pilvipalvelujen juridiikkaan liittyvät kysymykset. Pilvipalvelut ulottuvat useiden valtioiden alueelle, jolloin maakohtaiset lainsäädännön erot voivat nousta ongelmaksi. Juridiset esteet voivat liittyä tietosuojaan, tietoturvaan, tekijänoikeuksiin ja standardointiin. Pilvipalvelujen omaksujat näkivät suurimmiksi ongelmiksi turvallisuusriskit, kuten kontrollin menettämisen luottamukselliseen ja liiketoimintakriittiseen informaatioon. Pilvipalvelut lisäävät myös riippuvuutta toimivista tietoliikenneyhteyksistä.
Kansainvälisesti on havaittu, että julkinen taho voi toimia onnistuneesti pilvipalveluiden tuottamisen edelläkävijänä panostamalla digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja tukemalla julkishallinnon palvelujen siirtämistä pilvipohjaiseksi. (JK)
Suomalainen pilvimaisema. LVM:n Julkaisuja-sarja, 14/2013:
http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/4146044
LVM edistää datan avaamista
Hallitus antoi maaliskuussa 2011 periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on edistää julkisesti rahoitettujen ja julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen avaamista. Käytännössä avaaminen tarkoittaa aineistojen muuttamista helposti uudelleenkäytettävään muotoon, jolloin data-aineistoja voidaan käyttää ohjelmistoissa ja viranomaisten välisessä tiedonkulussa.
LVM:n työryhmän tehtävänä oli ehdottaa tarvittavia toimenpiteitä liikenne- ja viestintätiedon uudelleenkäytön edistämiseksi. Samalla tunnistettiin teknisiä ja lainsäädännöllisiä uudistustarpeita sekä arvioitiin tietovarantojen avaamisen vaikutuksia liikenne- ja viestintäsektorilla. Työn lopputuloksena syntyi tiekartta, joka on listaus ja aikataulu tietoaineistojen avaamiselle.
Tärkeimmiksi avattaviksi tietoaineistoiksi arvioitiin reaaliaikainen liikennetieto, liikenneverkkojen tiedot, joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitieto, merikartta-aineistot, reaaliaikaiset sää- ja merihavainnot, ilmastotiedot, kansallisen sääennustemallin data, liikennevälineiden tekniset tiedot sekä viestintäverkkojen tilannekuvatieto.
Työryhmä esittää, että tiedon avaamisesta ja käytön edistämisestä tehdään osa virastojen jatkuvaa toimintaa. Tiedonluovuttamisessa otetaan käyttöön LVM:n ja sen alaisten virastojen yhteisesti määrittelemät käytänteet. Pääperiaatteina tiedon luovuttamisessa ovat maksuttomuus, aineistojen konekielisyys ja julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimallin käyttö. (SM)