Sähkökirjojen ja kirjastojen yhteinen tulevaisuus herätti keskustelua

24.4.2014
IPR University Center järjesti tiistaina 22.4.2014 Gaudeamus kirjakahvilassa maksuttoman keskustelutilaisuuden otsikolla ”Tulevaisuuden kirjasto on sähköinen?” Keskustelussa oli mukana kirja-, kirjasto- ja kustannusalan toimijoita. Tilaisuus oli osa samalla viikolla järjestettävän kansainvälisen Maailman henkisen omaisuuden päivän juhlintaa.   

Paneelikeskustelua veti kirjailija, lakimies Jarkko Tontti. Mukana keskustelussa olivat tietokirjailija Ari Hakkarainen, johtaja Sakari Laiho (Suomen kustannusyhdistys ry), toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto) ja palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi (Kansalliskirjasto/FinELib).  Tilaisuuteen oli vapaa pääsy.

Paneelikeskustelua edelsi instituutin järjestämien tekijänoikeusaiheisten sarjakuvakilpailun ja -kirjoituskilpailun voittajien julkistus ja palkintojenjako. Lukiolaisille suunnatun sarjakuvakilpailun ykkössijan jakoivat Meri Toivanen ja Matias Fahllund. Yliopisto-opiskelijoille suunnatun kirjoituskilpailun voitti Marianne Ahmaoja esseellään ”70000 jumalanpalvelusta − paljon rahaa vai paljon töitä?” Voittajien työt julkaistaan IPRInfo-lehdessä.

Paneelikeskustelun aluksi tuotiin esiin, että sähköisissä kirjoissa eletään tällä hetkellä murrosvaihetta. Sakari Laiho kutsui nykytilannetta ”näköradiovaiheeksi”, jolla tarkoitetaan hetkiä, kun ensimmäiset kamerat tuotiin radiotoimituksiin. Tällä hetkellä sähkökirjat ovat vain pieni osa kirjojen kulutusta ja kotimainen palveluntarjonta on vähäistä. Valtaosa myynnistä todettiin tapahtuvan isojen, ulkomaisten toimijoiden kautta.  

Sähkökirjoja ei pidetty uhkana, vaan niiden nähtiin nousevan perinteisten kirjojen rinnalle täydentämään tarjontaa. Sähköisiin kirjoihin liittyy panelistien mukaan kuitenkin haasteita. Sähköisiä kirjoja koskevat sopimusehdot eivät välttämättä ole selvät, eikä roolijako kirjailijan ja kustantajan välillä ole vakiintunut. Jarkko Tontin mukaan se, millä perusteella sähkökirjoista maksetaan voi jäädä epäselväksi. Arja Tuuliniemi huomautti, että alalla on erilaisia myyntisopimuksia osin sen vuoksi, että toimijat tarpeineen ovat erilaisia. 

Ari Hakkarainen kiitti kirjastoja uuden median aktiivisesta ja ennakkoluulottomasta käyttöönotosta. Suomessa kirjastot todettiin sähkökirjojen tarjoamisessa edelläkävijöiksi, jotka huomioivat erilaisten käyttäjien tarpeet ja antavat opastusta sähkökirjojen käyttöön. Arja Tuuliniemen mukaan vähäinen sähkökirjojen tarjonta kuitenkin rajoittaa kirjastojen mahdollisuuksia tarjota sähköisiä aineistoja. Virva Nousiainen-Hiiri totesi painetun kirjan säilyttävän asemansa vielä pitkään. Kirjastojen ja kustantajien yhteistyö sai kiitosta.   

Sakari Laihon mukaan sähkökirjojen painettuja kirjoja korkeampi arvonlisäveroprosentti estää kotimaisia toimijoita kilpailemasta markkinoita hallitsevien isojen, ulkomaisten tarjoajien kanssa. Sähkökirja on verotuksessa palvelu, jolloin sen arvonlisävero on 24 %, kun painetuilla kirjoilla arvonlisävero on 10 %.

Kirjat eivät panelistien mukaan ole juuri joutuneet kohtaamaan piratismia Suomessa. Tehokkaiden suojausmenetelmien ongelmana panelistit pitivät sitä, että hyvä suojaus voi hankaloittaa toimitusehtoja noudattavan lukijan käyttöä, muttei välttämättä estä oikeudetonta kopiointia. Panelistit saivat esittää toiveita tulevaisuudelle. Ari Hakkarainen toivoi näkevänsä tulevaisuudessa lisenssipalvelun, josta oikeuksia sähkökirjoihin voisi ladata helposti.