Rolexin tavaramerkkiin viittaaminen: Taiteellista ilmaisua vai kaupallista käyttöä?

Ranskassa käynnissä olleessa Rolexin tavaramerkkikiistassa arvioitiin tavaramerkkien käytön eroa taiteellisessa ja kaupallisessa tarkoituksessa. Tuomioistuin ratkaisi asian Rolexin eduksi ja totesi, että vaikka taiteellinen ilmaisu on sallittua, tunnettujen tavaramerkkien luvaton käyttö kaupallisissa tarkoituksissa voidaan katsoa lainvastaiseksi.

Pariisin tuomioistuin (Tribunal Judiciaire de Paris) antoi 2. huhtikuuta ratkaisun Rolexin ja ranskalaisen taiteilijan välisessä tavaramerkkikiistassa. Rolex syytti taitelijaa tavaramerkkien loukkaamisesta sekä parasitismista (paratism). Termi tulee Ranskan lainsäädännöstä, jossa se liitetään vilpilliseen kilpailuun ja tarkoittaa yrityksen brändi-identiteetin ja maineen hyödyntämistä kaupallisesti.

Rolex nosti kanteen vuonna 2023 ranskalaista taiteilijaa Johann Perathoneria vastaan. Perathoner oli käyttänyt teoksissaan Rolexin GMT-Master-, Yacht Master- sekä Milgauss-tavaramerkkejä ilman lupaa. Kyse oli 3D-kellojen mallistosta, joissa kellotauluihin oli upotettu Rolexin tuotemerkki ja logo. Mallistoa oli esitelty julkisesti ja mainostettu eri alustoilla. Rolex väitti, että tämä laimentaa sen tavaramerkin erottamiskykyä ja antaa taiteilijalle mahdollisuuden hyötyä kaupallisesti Rolexin tunnettavuudesta. Perathoner vetosi teoksiensa suojaksi taiteelliseen vapauteen ja katsoi viittaustensa Rolexiin olevan osa pop-taiteen perinnettä, jossa usein käytetään tunnettuja brändejä.

Tuomioistuin arvioi, oliko Perathonerin Rolexin tuotemerkin käyttö elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa käyttöä ja hyödynnettiinkö Rolexin mainetta ilman perusteltua syytä. Rolex esitti väitteidensä tueksi tutkimuksia tuotemerkkinsä käytöstä ja maineesta Ranskassa. Tuomioistuin katsoi, että vain Rolex-tavaramerkin osalta esitettiin riittävää näyttöä tunnettavuudesta.

Ongelmallista ei ollut Rolex-merkkiin viittaaminen taideteoksissa, vaan merkin käyttö myynninedistämistarkoituksessa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tuomioistuin arvioi, että Perathonerin viittaaminen ei tapahtunut enää taiteellisen ilmaisun tarkoituksessa, vaan sen voitiin katsoa olevan tavaramerkkiä loukkaavaa kaupallista käyttöä.

Perathonerin katsottiin syyllistyneen myös Rolexin maineen hyödyntämiseen. Tästä todisteena pidettiin taideteosten ostajia, jotka koostuivat Rolex-keräilijöistä. Tuomioistuin katsoi ostajien olleen kiinnostunut taideteoksista erityisesti teosten Rolex-teeman vuoksi.

Tuomioistuin kielsi päätöksessään sakon uhalla Perathoneria käyttämästä Rolexin nimeä ja logoa missään välineissä kaupallisessa tarkoituksessa. Lisäksi Perathonerin tuli poistaa loukkaava sisältö sosiaalisen median tileiltään. Tuomioistuin hylkäsi Perathonerin vastakanteet.

Alkuperäisen uutiset löydät täältä.

Kuva: Unsplash /Nathan Aguirre