Raportti: direktiivin 2016/943 vaikutukset liikesalaisuusoikeudenkäynteihin

Euroopan unionin liikesalaisuusdirektiivin 2016/943 implementointi aloitettiin noin neljä vuotta sitten. Ennen direktiivin voimaantuloa, liikesalaisuussääntely oli hyvin pirstaloitunutta, minkä vuoksi yhteistä sääntely koettiin tarvittavan. Nyt 700 tapaukseen perustuvassa EUIPO:n laatimassa raportissa liikesalaisuusoikeudenkäyntitrendeistä paneudutaan siihen, millaisia vaikutuksia direktiivi on saanut aikaan eri jäsenmaissa.

Raportista selvisi muun muassa, että kanteet liikesalaisuuksien väärinkäytöstä menestyivät noin neljäsosassa tapauksista. Italia ja Belgia vaikuttaisivat olevan liikesalaisuusystävällisimmät maat 30 %:n (Belgia) ja 40 %:n (Italia) menestyneillä kanteilla. Toisaalta taas Puola (14 %) ja Bulgaria (7 %) olivat maat, joissa menestyneet kanteet olivat selvästi harvinaisempia. Yleisimmät kanteet olivat salassapitosopimuksiin perustuvia ja tyypillisin puolustus taas oli, että liikesalaisuustiedot olivat todellisuudessa yleisesti tiedossa. Yleisimpänä vaatimuksena oli liikesalaisuutena pidettävän tiedon käytön lopettaminen.

Lähes kaikissa tapauksissa (86 %) sekä vastaaja että kantaja olivat samasta EU-maasta. Rajat ylittävät kanteet ovat siis toistaiseksi harvinaisuus. Lähes puolet päätöksistä (46 %) johtivat valitukseen. Ruotsissa 87 %:n valitusaste oli toisaalta poikkeuksellisen iso. Pienin valitusaste oli Italiassa. Kanteiden yhteydessä oli usein myös IP-oikeuksien loukkauksia, erityisesti tekijänoikeuden osalta, sopimusrikkomuksia tai epäreilua kilpailua koskevia vaatimuksia.

Raportista selviää, että tapaukset olivat useimmiten entisen työntekijän ja työnantajan välisiä kiistoja. Tapauksia oli lähes kaikilta talouden sektoreilta, mutta teollisuusala oli niistä yleisin. Raportista tuli myös ilmi, jopa hieman yllättävästi, että tapaukset eivät niinkään perustuneet teknisiin tietoihin, vaan ennen kaikkea kaupallisiin salaisuuksiin, esimerkiksi tilanteisiin, jossa työntekijä ottaa vanhat asiakkaat mukaansa työtä vaihtaessa.

Jotkin maat, kuten Ranska ja Saksa vaikuttivat selvästi alisuoriutuvan kanteiden määrää tarkastellessa. Ylisuoriutuvia maita taas olivat esimerkiksi Bulgaria ja Italia. On siis pääteltävissä, että direktiivi on tuottanut tietynlaisia trendejä, kuten rajat ylittävien kanteiden harvinaisuuden, mutta laajempi harmonisointi käytännössä kestänee pidempään. On kuitenkin mahdollista, että määrät ja eroavaisuudet tasaantuvat tulevaisuudessa. Odotettavaksi jää myös Unionin tuomioistuimen kannanotto direktiivin tulkintaan.

Pääset lukemaan EUIPO:n raportin täältä. Asiaa käsittelevän blogikirjoituksen pääset lukemaan täältä.

Kuva: Unsplash / Christian Lue