Puola haastaa tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeuksien soveltamisalaa

Puola ei ole vielä implementoinut tekijänoikeusdirektiiviä (DSM-direktiivi) kansalliseen lainsäädäntöönsä. Vaikka direktiivin implementointi viivästyi Suomessakin, uudistettu tekijänoikeuslaki tuli Suomessa voimaan lähes vuosi sitten. Puola on esittänyt, että viivästys mahdollistaa paremman implementoinnin, ja nyt huomio on kiinnitetty tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeuksiin ja niiden soveltamisalaan.

Puolan kulttuuri- ja kansallisperintöministeriö totesi uudeksi tekijänoikeuslaiksi ehdotetun säännöksen perusteluissa 15. helmikuuta 2024, että tekijänoikeusdirektiivin 3 ja 4 artiklojen tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeuksien ei voida katsoa soveltuvan generatiivisen tekoälyn kouluttamiseen. Perusteluiden mukaan direktiivin implementoinnin viivästyminen antoi sille mahdollisuuden harkita huolellisesti generatiivisen tekoälyn vaikutusta tekijänoikeuteen ja päätyä edellä mainittuun lopputulokseen. Huomiota on kiinnitetty siihen, että kun direktiivi hyväksyttiin vuonna 2019, tekoälyn kyvyt eivät olleet samalla tasolla kuin tänä päivänä, sillä nyt teknologialla luodaan ihmisten tekemiin teoksiin verrattavia teoksia. Tiedonlouhintapoikkeusten soveltamista generatiivisen tekoälyn kouluttamiseen ei siten voida pitää oikeudenmukaisena. Lakiehdotuksessa esitetään, että 3 ja 4 artiklat implementoiviin kansallisiin säännöksiin kirjataan tarkennus siitä, että poikkeus ei koske generatiivisen tekoälyn kouluttamista.

Ministeriön lakiehdotus on haastava useista syistä. Ehdotus perustuu ensinnäkin virheelliseen käsitykseen siitä, ettei poikkeuksia olisi tarkoitettu kehittyneelle tekoälylle. Päinvastoin yksi direktiivin tavoitteista on edistää tekoälyn kehittämistä (ks. Euroopan parlamentin lausunto ja komission selvennys). Lisäksi tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeuksilla on todettu olevan tarkoitus löytää tasapaino tekijänoikeuksien haltijoiden ja louhintaa harjoittavien tahojen, myös tekoälyn kehittäjien, välillä. Toiseksi on nostettava esille käytännön vaikutukset siinä tapauksessa, että Puolan uusimman näkemyksen todettaisiin olevan oikea. Lakiehdotuksen hyväksyminen nimittäin poistaisi oikeudellisen perustan tekijänoikeuden alaisen materiaalin käyttöön tekoäly kouluttamiseksi. Tällöin tekoälyn kehittäminen edellyttäisi, että kehittäjät saisivat luvat kaikilta oikeuksien haltijoilta, mikä olisi käytännössä mahdotonta suurien tietomäärien vuoksi. Kolmanneksi on huomioitava EU:n tuleva, myös Puolaa velvoittava, tekoälyasetus, jossa muun muassa selvennetään generatiivisten tekoälyjärjestelmien ja tekijänoikeusdirektiivin 3 ja 4 artiklojen välistä vuorovaikutusta sekä sijoitetaan generatiivisten tekoälyjärjestelmien kouluttaminen osaksi laajempaa tekstin- ja tiedonlouhinnan määritelmää.

Selvyyden vuoksi on todettava, etteivät jäsenvaltiot voi soveltaa  EU-oikeuden käsitteitä vapaasti. Tekstin- ja tiedonlouhinta on tällä hetkellä määritelty tekijänoikeusdirektiivin 2 artiklassa ja sen soveltamisalasta on katsottu olevan laaja yhteisymmärrys. On kuitenkin huomioitava, että kulttuuri- ja kansallisperintöministeriön antama lakiehdotus ei ole linjassa maan hallituksen muiden kommenttien kanssa, eikä esitetyn tulkinnan voida katsoa olevan Puolan yleinen ja yhtenäinen tulkinta.

Alkuperäisen uutisen löydät täältä.

Kuva: Unsplash / Google DeepMind