Mainonnan eettiseltä neuvostolta viisi uutta lausuntoa

Mainonnan eettinen neuvosto antoi 16.3.2023 viisi uutta lausuntoa. Neuvosto antoi kolmessa asiassa huomautuksen ja kahdessa vapauttavan lausunnon.

MEN 51/2022: Markkinoinnin tunnistettavuus, Instagram (huomautus)

Yksityishenkilön tekemässä lausuntopyynnössä oli kyse Instagramin Reels- ja Story-osioissa julkaistuista mainoksista, joissa oli käytetty mainostunnistetta ”ad@freshlysportswear”.  Lausunnonpyytäjän mukaan Instagram-julkaisuissa käytetty ilmaisu ”ad” ei ole selkeä mainostunniste.

Vaikuttajan mukaan ilmaisu ”mainos” oli korvattu julkaisuissa englanninkielisellä tunnisteella ”ad” sen vuoksi, että mainokset oli kohdennettu suomalaisten lisäksi myös kansainvälisille asiakkaille. Neuvosto totesi, ettei mainoksissa ollut käytetty kuluttajalle selkeää suomenkielistä mainostunnistetta, vaikka mainosten katsottiin olevan suunnattu suomalaiselle kohdeyleisölle. Julkaisut eivät olleet heti selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Näin ollen markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 7 artiklan sekä C luvun C1 artiklan vastaisesti.

MEN 50/2022: Markkinoinnin tunnistettavuus, Tiktok (huomautus)

Tapauksessa vaikuttaja oli julkaissut TikTok-tilillään mainosvideon, jonka alussa ei ollut suullista eikä kirjallista mainintaa siitä, että video on mainos. Julkaisussa ainoa mainokseen viittaava tunniste oli liitetty videon tekstiosuuteen, jossa oli käytetty merkintää ”Add@Trendhim”. Yksityishenkilön tekemän lausuntopyynnön mukaan julkaisu ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi. Lausunnossaan neuvosto totesi, ettei ilmaisua ”add” ole pidettävä selkeänä mainostunnisteena. Lisäksi neuvosto huomautti, että mainostunnisteen tulee olla helposti havaittavissa, joka tarkoittaa sitä, että mainosvideon alussa tulee olla selkeä kirjallinen ja suullinen maininta, että video on mainos. Neuvosto katsoi, ettei Tiktok-julkaisu ollut selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Näin ollen markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 7 artiklan sekä C luvun C1 artiklan vastaisesti.

MEN 49/2022: Poliittista mainontaa koskeva televisiomainos (vapauttava)

Tapauksessa oli kyse televisiossa esitetystä perussuomalaisten vaalimainoksesta. Yksityishenkilön tekemän lausunnonpyytäjän mukaan mainos oli niin lyhyt, ettei sitä välttämättä huomannut, mutta sen jälkeen alkoi ajattelemaan perussuomalaisia. Lausunnonpyytäjä pyysi mainonnan eettiseltä neuvostolta selvyyttä siihen, onko televisiossa esitetty mainostyyppi hyvän tavan mukainen. Markkinoijan mukaan mainonnan eettisellä neuvostolla ei ole toimivaltaa käsitellä asiaa, sillä kyse on poliittisesta mainonnasta, jonka sisältöä neuvosto ei ole toimivaltainen arvioimaan. Lisäksi markkinoija katsoi, etteivät esitetyt mainokset olleet hyvän tavan vastaisia. Neuvosto katsoi olevansa toimivaltainen, koska asiassa oli kyse poliittisen mainonnan toteutustavasta, ei mainoksen sisällön arvioinnista. Tapauksessa neuvosto katsoi, ettei mainosten toteutustapa ollut hyvän tavan vastainen. Mainosten osalta neuvosto kuitenkin totesi yleisesti, että vastaanottajan pitää tunnistaa, milloin häneen yritetään vaikuttaa.

MEN 48/2022: Markkinoinnin tunnistettavuus, Instagram (huomautus)

Yksityishenkilön tekemässä lausuntopyynnössä oli kyse vaikuttajan julkaisemasta Instagram-julkaisusta, joka ei ollut lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan tunnistettavissa markkinoinniksi. Instagram-julkaisun kuvissa näkyi vaikuttajan lisäksi Teemajuhlat.fi-sivuston rekvisiittaa, kuten juhlapalloja ja kuvaan oli lisätty merkintä @teemajuhla.fi. Lisäksi julkaisun tekstiosuuteen oli lisätty alennuskoodi yrittäjän verkkokauppaan ja juhlasuunnitteluun.

Vaikuttajan ja yrityksen mukaan kyse ei ollut kaupallisesta yhteistyöstä, vaan julkaisun tarkoituksena oli ainoastaan auttaa yrittäjää saamaan asiakkaita. Neuvosto totesi, että menettelyä voidaan pitää markkinointina myös silloin, kun vaikuttaja ei saa lainkaan rahanarvoista vastiketta, jos kyse on markkinoijan hyväksymästä myynninedistämistoiminnasta. Koska julkaisut ovat olleet luonteeltaan mainosmaisia ja niissä on annettu alekoodi, vaikuttajan menettelyssä on ollut kyse yrittäjän myynninedistämisestä. Neuvoston mukaan julkaisut eivät olleet tunnistettavissa markkinoinniksi. Näin ollen markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 7 artiklan sekä C luvun C1 artiklan vastaisesti.

MEN 47/2022: Lapsille sopimaton mainonta (vapauttava)

Yksityishenkilön tekemä lausuntopyyntö koski Huippukiva Oy:n verkkokaupan radiomainosta, joka oli lausunnonpyytäjän mukaan lapsille sopimaton. Radiomainos oli noin kymmenen sekunnin mittainen ja sitä oli esitetty radiossa pääsääntöisesti ennen klo 21:tä.

Median mukaan mainos ei sisältänyt sellaista seksuaalista sisältöä, joka olisi lapsille tai nuorille haitallista, jos he olisivat kuulleet mainoksen ja siihen sisältyvän sanan ”kondomi”. Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että lapsilla on oikeus olla kohtaamatta ikä- ja kehitystasoonsa nähden soveltumattomia seksuaalisia ärsykkeitä tavanomaisessa elinympäristössä. Yksittäistapauksissa aikuisille suunnattua markkinointia voidaan arvioida lapsille suunnattuna, jos se tavoittaa lapset yleisesti. Neuvosto on katsonut, että mainos tavoittaa lapset yleisesti silloin, kun se esitetään ennen klo 21:tä.

Neuvoston mukaan verkkokaupan radiomainos ei ollut omiaan kiinnittämään lapsen erityistä huomiota mainokseen. Mainoksen luoman kokonaisvaikutelman perusteella neuvosto totesi, ettei radiomainos ollut hyvän tavan vastainen.

Kuva: Unsplash, Adomas Aleno