Mainonnan eettiseltä neuvostolta uusia lausuntoja
Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) antoi 6.8.2024 kolme huomautusta, joissa oli kyse Instagram-vaikuttajamarkkinointiin liittyvästä piilomainonnasta.
Lausunnossa oli kyse kahdesta Instagram-tilin tarinaosiossa tehdystä julkaisusta. Ensimmäisen julkaisun kuvassa oli käsi, jolla on 14 eri tablettia. Toisen julkaisun kuvassa oli kymmenen erilaista luontaistuote- ja vitamiinituotepakkausta. Jälkimmäiseen kuvaan vaikuttaja oli maininnut kaupallisen yhteistyön ainoastaan ilmaisulla ”yhteistyö”. Markkinoija kertoi tehneensä vaikuttajan kanssa yhteistyösopimuksen ravintolisän markkinoinnista. Sovitut yhteistyöjulkaisut tarkastettiin etukäteen ja niissä mainosmerkinnät olivat asianmukaiset. Lausuntopyynnön kohteena olevat julkaisut olivat vaikuttajan oma-aloitteisesti tekemiä. MEN katsoi, että vaikuttajan menettely oli markkinointia luontaistuote- ja vitamiinituotepakkauksia sisältävän kuvan osalta. Ilmaisu ”yhteistyö” ei MEN:n mukaan ole selkeä mainostunniste, vaan kyse oli piilomainonnasta.
MEN 28/2024 Nordic Surface Innovation Oy
Lausuntopyynnön kohteena oli Instagram-julkaisu, jonka tekstiosan loppuun vaikuttaja oli maininnut kaupallisen yhteistyön ilmaisulla *maalit saatu @ilvesmaalit”. Markkinoija ja vaikuttaja totesivat vastauksissaan maininnan olevan riittävä. Kuten aikaisemmissa Instagram-vaikuttajamarkkinointia koskevissa lausunnoissaan, MEN totesi, että selkeänä mainostunnisteena voidaan pitää ilmaisua ”mainos”. Sen sijaan selkeitä mainostunnisteita eivät ole ilmaisut kuten ”palvelu saatu”, ”tuote saatu” tai ”PR-lähetys”. Mainostunnisteen on oltava kuluttajalle helposti havaittavissa heti Instagram-syötteen tekstin alussa sekä jokaisessa tarina- ja kela-osion julkaisussa. Menettely oli piilomainontaa.
MEN 29/2024 OnDemand Finland Oy
Vaikuttaja oli Instagram-julkaisussaan maininnut kaupallisen yhteistyön ilmaisulla ”AD* @muuttokengurut”. Markkinoija totesi vastauksessaan, että vaikuttajan tulisi korjata lähinnä julkaisun kieliasua. MEN totesi mainoksen olevan kirjoitettu suomeksi ja siten suunnattu suomalaiselle kohdeyleisölle. Ilmaisu ”ad” ei kuitenkaan ole kuluttajalle selkeä suomenkielinen mainostunniste. Näin ollen myös tässä tapauksessa oli kyse piilomainonnasta.
Kuva: Unsplash / Kenny Eliason
Kirjoittajat
