Mainonnan eettiseltä neuvostolta seitsemän uutta lausuntoa

Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) antoi 23. kesäkuuta 2026 seitsemän lausuntoa. Viidessä tapauksista MEN antoi vapauttavan lausunnon ja kahdessa huomautuksen Kasainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjen vastaisesta toiminnasta. Lausunnot liittyvät muun muassa ulkomainontaan, vaikuttajamarkkinointiin, tv-mainoksiin sekä markkinointiin verkkosivuilla.

MEN 19/2026, Tise AS, filial i Finland, huomautus 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Tise AS -yrityksen markkinoinnista. Lausunnonpyytäjän mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen, koska mainoksessa oli käytetty naisvihamielistä ja ihmisarvoa loukkaavaa ilmaisua. Kyse oli metrossa esitetystä videomainoksesta, joka alkoi tekstillä ”Slut for secondhand?”

MEN totesi, että kysymyksessä olevassa asiayhteydessä ilmaisu ”slut for” on humoristinen liioitteleva ilmaus vahvasta mieltymyksestä johonkin. Suuri yleisö ei kuitenkaan laajasti tunne tätä merkityssisältöä. ”Slut”-ilmaisulla on myös toisenlainen naissukupuolta halventava merkityssisältö. Asiassa oli kyse ulkomainonnasta, joka tavoittaa laajan yleisön. Käytetty media huomioon ottaen slut-sanan käyttäminen oli sanan alkuperäisen merkityssisällön sekä sen voimakkuuden ja sävyn perusteella hyvän tavan vastaista.

MEN katsoi, että mainos oli hyvää markkinointitapaa koskevien periaatteiden sekä ICC:n markkinointisääntöjen 1, 2 ja 3 artiklojen vastainen.

MEN 20/2026, L’Oréal Finland Oy (Garnier-brändi), vapauttava 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Garnier-brändin markkinoinnista. Vaikuttaja Henni Tanila oli julkaissut brändin mainoksen TikTok-tilillään. Lausunnonpyytäjän mukaan video oli piilomainontaa, sillä siinä ei ollut merkintää mainoksesta.

MEN totesi, että mainoksen tekstin alussa oli ollut asianmukainen mainostunniste. Videon kuvauksen alussa oli ollut teksti ”kaupallinen yhteistyö | garniernordics”. Videoon oli erikseen liitetty myös ”maksettu mainos” tunniste.

MEN katsoi, ettei markkinoijan ja vaikuttajan menettely ollut ICC:n sääntöjen vastaista.

MEN 21/2026, Aller Media Oy (Seiska-brändi), vapauttava 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Aller Media Oy:n Seiska-lehden televisiomainoksesta. Lausunnonpyytäjän mukaan mainos oli jumalanpilkkaa. Kyse oli neljästä televisiomainoksesta, joissa valkoiseen kaapuun pukeutunut valkohiuksinen mies luki Seiska-lehteä ja mainoksissa sanottiin Raamattuun viittaavia lausahduksia, kuten ”Ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi – Seiska.”

MEN totesi, että Raamatun siteeraaminen markkinointitarkoituksessa saattaa loukata uskonnollisia henkilöitä. Arvioitavana olevien televisiomainosten ei kuitenkaan voida katsoa olleen rienaavia tai pilkkaavia. Markkinoijan menettely ei ollut omiaan halventamaan kristinuskoa.

MEN katsoi, etteivät mainokset olleet ICC:n sääntöjen eikä hyvän tavan vastaisia.

MEN 22/2026, Orifarm Healthcare Oy, vapauttava 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Orifarm Healthcare Oy:n televisiomainoksesta. Lausunnonpyytäjän mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen, koska mainoksessa näytettiin lääkeainetablettia lapsen kielen päällä, mikä saattaa aiheuttaa lapsissa halun matkia ja ottaa lääkekaapista lääkepakkaus ja niellä lääketabletti.

Mainoksessa esiintyy lapsi, joten asian arvioinnissa otettiin huomioon ICC:n sääntöjen 20 artikla, jonka mukaan lapsia esittävässä markkinoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. MEN ei katsonut, että mainos olisi toteutettu erityisesti lapsiin vetoavalla tavalla, mutta siinä esiintyvän lapsen ilmeet saattoivat kiinnittää lapsen huomion. MEN totesi, että mainoksessa oli kysymys lapsille tarkoitetusta lääkevalmisteesta, mutta markkinointi on kohdennettu aikuisille.

MEN katsoi, ettei mainos ollut ICC:n sääntöjen eikä hyvän tavan vastainen.

MEN 23/2026, Kylppärit Oulu Oy (aputoiminimi: Ilua Tuotanto), vapauttava 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Ilua Tuotanto –nimisen yrityksen markkinoinnista. Lausunnonpyytäjän mukaan markkinoijan verkkosivuilla tai missään muuallakaan ei suoraan ja selkeästi kerrottu, että markkinointiaineisto ja mainostettavien pelikorttien kuvitus oli tuotettu tekoälyllä.

MEN totesi, ettei ole toimivaltainen ottamaan kantaa siihen, miten markkinoitavat tavarat on tehty. MEN katsoi, että markkinoinnissa ei yleensä ilmoiteta niitä ohjelmia tai muita työvälineitä, joita markkinoinnissa on hyödynnetty. Selvityksestä ei myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella tekoälyn käyttämisestä ilmoittamista olisi asiassa pidettävä tarpeellisena.

MEN katsoi, ettei mainos ollut ICC:n sääntöjen eikä hyvän tavan vastainen.

MEN 24/2026, Lush Finland Oy, huomautus 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Lush Finland Oy:n markkinoinnista. Lausunnonpyytäjän mukaan markkinoija lähetti sähköpostilla suoramarkkinointiviestejä siten, että viestin otsikkokentän alussa oli esimerkiksi ”RE:” tai ”fwd”. Tällöin viestit näyttivät vastauksilta lausunnonpyytäjän omiin sähköposteihin.

ICC:n sääntöjen 1 artiklassa korostetaan, että markkinointi ei saa sisällöltään eikä toteutustavaltaan heikentää yleisön luottamusta markkinointiin. ICC:n sääntöjen 4 artiklan mukaan markkinointia ei saa laatia siten, että kuluttajan luottamusta, kokemattomuutta tai tietojen puutetta käytetään hyväksi.

MEN katsoi, että markkinoijan menettelytapa oli omiaan heikentämään kuluttajan luottamusta markkinointiin. Markkinointi oli siten ICC:n sääntöjen 1 ja 4 artiklojen ja hyvän tavan vastaista.

MEN 25/2026, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa / Hotelli Kimmel, vapauttava 

MEN sai lausuntopyynnön yksityishenkilöltä Pohjois-Karjalan osuuskaupan Hotelli Kimmelin Las Palmas –nimisen yökerhon mainoksesta Instagram-alustalla. Lausunnonpyytäjän mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen, koska siinä oli seksuaalisävytteinen vertaus. Mainoksessa oli teksti: ”Mitä yhteistä on härkäpavulla ja hieromasauvalla? – Kumpaakin käytetään lihankorvikkeena”.

MEN totesi, että markkinointia arvioidaan kohderyhmä huomioiden. Asiassa markkinoinnin kohderyhmänä olivat yökerhossa käyvät aikuiset. Mainos ei ole hyvän tavan vastainen yksinomaan sillä perusteella, että mainoksen voi kokea osoittavan huonoa makua tai että siinä on seksuaalissävytteinen viittaus.

MEN katsoi, ettei mainos ollut ICC:n sääntöjen eikä hyvän tavan vastainen.

Kuva: Unsplash / Alex Haney