Mainonnan eettiseltä neuvostolta kahdeksan uutta lausuntoa

MEN 6/2021: Markkinoinnin tunnistettavuus, Instagram Story (Huomautus)

Lausunnonpyytäjän mukaan Instagram-tilin Story-osion julkaisu ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi. Julkaisuissa oli ollut tekstit: ”Nyt testissä uusi Valo Hotel & Work”, ”Illalla saunomaan hotellin katolle!”, ”Vielä yksi spa-kuva” ja ”Huomenta Valo-hotellista! Erinomainen aamiaisbuffet, valoisa ja avara aamiaistila.” Julkaisuissa oli ollut merkintä ”@valohotelwork”, minkä lisäksi julkaisuiden vasemmassa yläkulmassa oli ollut merkintä ”Valo Hotel Work”. Neuvosto katsoi, ettei Instagram-julkaisu ollut heti selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Selkeänä mainostunnisteena voidaan pitää esimerkiksi ilmaisua ”mainos”. Markkinoija ja media olivat menetelleet ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 7 artiklan vastaisesti.

MEN 7/2021: Markkinoinnin tunnistettavuus, Instagram Story (Huomautus)

Lausunnonpyytäjän mukaan Instagram-tilin Story-osion julkaisut eivät olleet tunnistettavissa markkinoinniksi. Julkaisuissa oli ollut merkinnät: ”@danerollesfi”, ”#danerollescroissants”, ”#danerolles” ja ”#danerollesfi”. Ensimmäisissä julkaisuissa oli ollut vasemmassa yläreunassa Instagramin merkintätyökalun teksti ”Maksettu kumppanuus käyttäjän danerollesfi kanssa”. Julkaisuissa ei ollut muuta mainostunnistetta. Viimeisestä Story-julkaisusta puuttui myös merkintätyökalun teksti. Neuvosto katsoi, ettei Instagram-julkaisu ollut heti selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Markkinoija ja media olivat menetelleet ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 7 artiklan vastaisesti.

MEN 8/2021: Markkinoinnin tunnistettavuus, Instagram (Vapauttava lausunto)

Lausunnonpyytäjän mukaan Instagram-julkaisu ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi. Julkaisussa oli ollut vierekkäisiä kuvia ja videoita veden hiilihapotuslaitteesta. Ensimmäiseksi oli video, jossa kuva hiilihapotuslaitteesta vaihtui esitellen laitetta eri väreissä. Seuraavaksi oli kuva, jossa oli teksti ”Which sparkling water is the easiest?”. Seuraavaksi oli piirretty kuva samasta laitteesta ja teksti ”Homemade is the easiest. mysoda”. Viimeiseksi julkaisussa oli laitetta esittelevä video. Julkaisussa oli ollut myös teksti, jonka lopussa oli ollut merkintä ”@mysodasuomi”. Kysymyksessä olevan Instagram-julkaisun oli julkaissut markkinoivan yrityksen osakas. Julkaisun kuvaosiossa oli käytetty markkinoijan brändikuvia. Neuvosto katsoi julkaisun esitystapa huomioon ottaen, että julkaisu oli heti selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Mainos ei olllut ICC:n markkinointisääntöjen vastainen.

MEN 9/2021: Markkinoinnin tunnistettavuus, lapsiin suunnattu markkinointi (Huomautus)

Neuvosto oli saanut kaksi lausuntopyyntöä yrityksen kaurajuomatuotteiden markkinoinnista. Yritys oli lähettänyt Maitomyytit-nimisen julkaisun 250 000 kotitalouteen osoitteellisessa kirjekuoressa. Postitus oli kohdistettu kotitalouksiin, joissa asuu 6−12-vuotiaita lapsia. Yhden lausuntopyynnön mukaan markkinointi lapsiin suunnattuna oli kyseenalaista eikä menettelystä ilmennyt sen kaupallinen luonne. Toisen lausuntopyynnön mukaan markkinointitekstin tyyli vetosi lapsiin. Lausunnonpyytäjä korosti, että lapset eivät kykene muodostamaan mediakriittistä kantaa, vaan ottavat julkaisun väitteet sellaisenaan. Neuvosto katsoi, etteivät julkaisu ja siihen liittyvä kampanjasivusto olleet heti selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Niistä ei myöskään käynyt selkeästi ilmi, kenen lukuun markkinoidaan. Neuvosto katsoi, että julkaisu oli suunnattu aikuisten ohella myös lapsille, ja että markkinoinnissa oli hyödynnetty lasten kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta. Lasten huolta ilmastonmuutoksesta oli lisäksi käytetty markkinoinnin tehokeinona. Markkinoija oli menetellyt ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 7, 8 ja 18 artiklojen vastaisesti.

MEN 10/2021: Rikokseen liittyvä kuva mainoksen huomion herättäjänä (Vapauttava lausunto)

Suoratoistopalvelun ohjelman mainoksessa oli näytetty yksittäisen rikoksen uhrin hautapaikkaa. Lausunnonpyytäjän mukaan oli hyvän tavan vastaista, että rikoksen uhrin omaiset joutuvat kohtaamaan mainontaa, jossa hyödynnetään heidän omaisensa tragediaa. Neuvosto totesi, että mainoksessa näytettiin lukuisia rikoksiin liittyviä kuvia, jotka vaihtuivat nopealla tahdilla. Mainoksessa ei näytetty rikosten uhrien kuvia. Neuvosto katsoi, ettei markkinoija ollut menetellyt ICC:n markkinoinnin perussääntöjen vastaisesti, eikä mainos ollut hyvän tavan vastainen. Neuvosto kuitenkin muistutti, että kun mainoksessa mainitaan aihe tai tapahtuma, johon liittyy paljon kärsimystä, mainostajan on kiinnitettävä erityistä huomiota asian esitystapaan ja pidettävä mielessä mainostajan yhteiskunnallinen vastuu.

MEN 11/2021: Mainoksen esitystapa (Vapauttava lausunto)

Lausunnonpyytäjän mukaan etupäässä nuorelle kohderyhmälle suunnattua sarjakuvalehteä oli mainostettu suggestoivalla tavalla. Lehden televisiomainoksessa oli toistunut visuaalinen kannuste yhdistettynä ”tilaa”-hokemaan. Markkinoijan mukaan mainos oli pyritty kohdentamaan lahjaideoita etsiville 25-44-vuotiaille. Neuvosto totesi, että mainos oli nopeatahtinen ja lyhytkestoinen. Mainosta kokonaisuutena arvioituna sen ei voitu katsoa olevan hyvän tavan vastainen.

MEN 12/2021: Tilaisuuden mainos (Vapauttava lausunto)

Lausunnonpyytäjän mukaan markkinointi oli ollut hyvän tavan vastaista, koska tilaisuuden järjestäjä oli esiintynyt psyykkisen synnytystrauman asiantuntijana, vaikkei hänellä ole alan koulutusta. Asiassa oli kysymys synnytystraumoja käsittelevän tilaisuuden mainoksesta. Mainoksessa olivat tilaisuuden esiintyjien kuvat ja nimet sekä teksti: ”Reclaiming your power. Healing and empowerment after a traumatic birth. IG-live with birth activist Freya Kellet and Maria Nordin.” Neuvosto totesi, että mainoksessa kerrottiin yksinomaan tilaisuuden teema, ajankohta ja tilaisuudessa esiintyvät henkilöt. Mainitulla perusteella mainos ei ollut hyvän tavan vastainen.

MEN 13/2021: Kirosana mainoksessa (Huomautus)

Lausunnonpyytäjän mukaan televisiomainos oli hyvän tavan vastainen, koska siinä oli kiroilua ja mainoksen esitysajankohta oli ennen kello 21:tä. Neuvosto totesi, että mainoksessa käytettiin ilmaisuja ”saatana” ja ”helvetti”. Mainosta oli esitetty televisiossa ajankohtana, jolloin lapset olivat voineet nähdä sen. Sanojen voitiin katsoa erottuvan mainoksesta lasten korviin enemmänkin kirosanoina kuin raamatullisina ilmauksina. Edellä mainituilla perusteilla neuvosto katsoi, että markkinoija oli menetellyt ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 2 ja 18 artiklojen vastaisesti, ja että mainos oli hyvän tavan vastainen. Neuvosto korosti, että mainostajan on otettava huomioon sen yhteiskunnallinen ja ammatillinen vastuu.

(JT)