Mainonnan eettinen neuvosto antoi seitsemän uutta lausuntoa
Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) julkaisi seitsemän uutta lausuntoa eri tahojen markkinoinnista. Kahdessa lausunnoista käsiteltiin markkinoinnin hyvän tavan vastaisuutta ja muissa markkinoinnin tunnistettavuutta. MEN antoi viidessä tapauksista huomautuksen.
MEN 9/2025 Motorrad Nordic AB, Facebook-mainos
Yksityishenkilö pyysi lausuntoa Motorrad Nordic AB:n markkinoinnista Facebookissa. Lausunnonpyytäjän mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen, koska siinä käytettiin naista seksiobjektina ja se sisälsi seksuaalisia vihjailuja ilman, että niillä oli mitään tekemistä tuotteen kanssa. Yrityksen mukaan lausuntopyyntö oli aiheeton, koska julkaisu ei ollut mainos.
MEN totesi, että mainoksen teksti ja vähäpukeinen nainen yhdessä olivat eroottinen viesti, jonka voitiin katsoa olevan syrjimättömyysperiaatteen vastaista. Esitystavassa oli seksuaalisia vihjailuja, joilla ei ole mitään tekemistä markkinoidun moottoripyörälehden kanssa. Julkaisu oli mainos, sillä julkaisun tarkoitus oli edistää moottoripyörälehden myyntiä. Markkinoinnin katsottiin olevan ICC:n markkinointisääntöjen 1, 2 ja 3 artiklojen ja MEN:in hyvää markkinointitapaa koskevien periaatteiden vastaista.
MEN 10/2025 Snellmanin Lihanjalostus Oy, YouTube-mainos ja televisiomainos
Kaksi yksityishenkilöä pyysi lausuntoa Snellmanin Lihanjalostus Oy:n YouTubessa ja televisiossa esitetystä markkinoinnista. Lausunnonpyytäjien mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen rasistisuuden, kulttuurisen hyväksikäytön ja vahingollisten stereotypioiden vuoksi. Mainoksissa oli kolme miestä, joilla oli bambuhatut ja niissä markkinoitiin seuraavan nimisiä tuotteita: Shanghai Sizzle, Teriyaki Twist ja Spicy Korean. Markkinoijan mukaan tarkoitus oli herättää kiinnostusta itämaisin makumaailmoin maustetuista ruuista. Markkinoija selvitti, että mainoksissa olevat elementit eivät liittyneet tietyn kulttuurin hengellisiin tai kulttuurisiin taustoihin vaan ovat yleisesti käytössä laajasti eri maissa.
MEN katsoo, että mainokset eivät olleet ICC:n markkinointisääntöjen tai hyvän tavan vastaisia. Mainokset eivät sisältäneet hyvän tavan vastaisia stereotypioita, vaan huumorin voitiin katsoa olevan hyväntahtoista. Markkinoijan mukaan tuotteet olivat maustettu itämaisin mauin ja aasialaiset viittaukset oli tarkoitettu viittaamaan tuotteiden ominaisuuksiin. Markkinoija kertoi lisäksi halunneensa tehdä mainoksen hyväntahtoisesti aasialaisista makumaailmoista ja vaikutteista inspiroituneena ja ottaen huomioon aidon kulttuurisen yhteyden.
MEN 11/2025 Luxio Oy, suoramarkkinointi
Yksityishenkilö pyysi lausuntoa MEN:iltä Luxio Oy:n markkinoinnista. Luxio Oy oli toimittanut yksityishenkilön autoon markkinointimateriaalia parvekelasikaihtimista. Materiaalista ei ilmene yksityishenkilön mukaan, että se oli mainos. Markkinoijan mukaan mainoksesta ilmeni selkeästi, että se tiedustelee kiinnostusta hankkia parvekelasikaihtimia ja, että taloyhtiö ei ollut mukana hankinnassa.
MEN katsoi, että markkinointimateriaali oli vaivatta tunnistettavissa mainokseksi. Siinä oli markkinoijan yhteystiedot ja logo. Lisäksi materiaalissa kerrottiin, että taloyhtiö ei ollut hankinnassa mukana vaan kehotettiin olemaan yhteydessä, jos henkilö oli kiinnostunut kuulemaan lisää. Ilmaisut olivat selvästi kaupallisia ja selkeää oli, että kyse ei ole esimerkiksi taloyhtiön tiedotteesta.
MEN 12/2025 Moreat Oy (Momochi), Instagram-mainos
Yksityishenkilö pyysi lausuntoa Moreat Oy:n markkinoinnista. Vaikuttaja Alex Lindfors oli julkaissut tilillään Momochin-jälkiruokakauppaa esittelevän julkaisun. Lausunnonpyytäjän mukaan kyse oli piilomainonnasta, koska julkaisun alussa oli merkintä #ad eikä suomenkielinen merkintä, vaikka julkaisu on suunnattu suomenkieliselle yleisölle.
MEN:in mukaan kuse on piilomainonnasta, koska markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Suomenkieliselle kohdeyleisölle suunnatussa mainoksessa englanninkielinen mainostunniste ei ole riittävä.
MEN 13/2025 VALO Operator Oy (VALO Hotel & Work), Instagram-mainos
Yksityishenkilö pyysi MEN:iltä lausuntoa VALO Operator Oy:n (VALO) markkinoinnista. Vaikuttaja Eero Herranen julkaisi Instagram-tilillään VALO:n mainoksen. Lausunnonpyytäjän mukaan tämä mainos oli piilomainontaa, koska siinä ei ollut mainostunnistetta. Markkinoija ilmoitti käsittelevänsä asian vaikuttajan kanssa, jotta tulevaisuudessa mainostunnisteet merkitään. Vaikuttaja kertoi lisänneensä mainostunnisteen.
MEN totesi, että markkinointi ei ollut tunnistettava markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Korjaavat toimenpiteet oli tehty, mutta ne eivät merkinneet sitä, että menettely olisi hyväksyttävissä. Mainosmerkintä olisi tullut laittaa heti Instagram-tekstin alkuun.
MEN 14/2025 GVK Coating Technology Oy, Instagram-mainos
Yksityishenkilö pyysi MEN:iltä lausuntoa GVK Coating Technology Oy:n markkinoinnista. Yritys oli julkaissut vaikuttaja Aki Mannisen Instagram-tilillä mainoksen, jossa puhuttiin arvonnasta, mutta ei mainittu sanaa mainos. Yritys totesi, että kysymyksessä oli vaikuttajan tekemä arvonta, josta ei ollut sovittu yrityksen kanssa. Mainoksessa mainitut rautakaupat olivat kertoneet, että he eivät ole olleet mukana mainoksessa. Vaikuttaja kertoo merkinneensä kaiken tarvittavan, koska kyse ei ole kaupallisesta yhteistyöstä vaan oma-aloitteisesta toiminnasta.
MEN:in mukaan julkaisussa olisi tullut olla mainosmerkintä. Markkinoinnin käsitettä tulkitaan laajasti. Mainos oli julkaistu henkilökohtaisella tilillä, jolloin sen tulee olla erityisen helposti tunnistettavissa ja erotettavissa henkilökohtaisista julkaisuista. Selvityksen perusteella terassiöljy on annettu vaikuttajalle vastikkeetta myöhempää markkinointia vastaan, mutta markkinoinnista ei ollut sovittu tarkemmin. Vaikuttajan menettely oli markkinointia yrityksen lukuun, joten tämä yritys on vastuussa menettelystä. (Lue lisää tapauksen taustalla olevista muista yksityiskohdista suoraan kauppakamarin sivuilta.)
MEN 15/2025 Venhoniemen Sora Oy, Intagram-mainos
Yksityishenkilö pyysi lausuntoa MEN:iltä Venhoniemen Sora Oy:n markkinoinnista vaikuttaja Päivi Rantasen Instagram-tilillä. Rantanen oli julkaissut mainoksen, jossa ei ollut mainosmerkintää. Aiemmassa samaa tilaa koskevassa julkaisussa oli mainosmerkintä ja yrityksen nimi. Vaikuttajan mukaan myöhemmässä julkaisussa ei mainita yritystä, koska myöhemmässä julkaisussa oli keskeisenä markkinoijaan liittymätön asia.
MEN:in mukaan markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. MEN totesi, että myös muistutusmarkkinoinnin on oltava tunnistettavissa markkinoinniksi mainostunnisteen avulla. MEN lisää, että sillä ei ole merkitystä, että vaikuttaja osti markkinoidun tuotteen itse, koska vaikuttaja sai kuitenkin korvauksen markkinoinnista. Kyse on MEN:in mukaan piilomainonnasta, josta markkinoija on vastuussa, koska se on tehnyt markkinointitoimeksiannon vaikuttajan kanssa ja sopimuksessa ei ole yksilöity esimerkiksi mainosjulkaisujen ajankohtaa ja määrää.
Kirjoittajat
