Koronan aiheuttamaan maiden väliseen epätasa-arvoon ratkaisu rokotepatenteiden vapauttamisesta?
Rikkaiden ja kehittyvien maiden välinen epäsuhta on korostunut pandemian aikana. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan joissain Afrikan maissa yhden rokotteen rokotuskattavuus on alle 10 %, kun taas esimerkiksi Suomessa kahden rokotteen rokotekattavuus on jo noin 66 %. Ratkaisuksi tähän epäsuhtaan on ehdotettu esimerkiksi koronarokotteiden patenttien vapauttamista.
Vaatimukset koronarokotteiden, -testien ja muiden pandemialiitännäisten tarvikkeiden patentteja koskevien poikkeusten tekemiselle ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja-järjestö vetoaa valtioihin todeten: ”Valtioiden on laitettava ihmishenget lääkeyhtiöiden taloudellisten etujen edelle, jotta pandemiaa päästäisiin torjumaan myös matalan tulotason maissa ja konfliktialueilla”.
Patenttien vapauttamista koskevan keskustelun keskiössä on teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevä Maailman kauppajärjestö WTO:n TRIPS-sopimus (The Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights). Mahdolliseen patenttipoikkeukseen liittyy kuitenkin huomattavia ongelmakohtia. Esimerkiksi patenttipoikkeuksen lopettaminen vaatisi tulevaisuudessa kaikkien WTO-jäsenten hyväksynnän. Näin ollen normaalitilaan palaaminen olisi yksittäisen maan estettävissä. Voimassa olevan patenttijärjestelmän pitkäkestoinen heikentäminen ei ole toivottavaa, ja näin ollen EU:n kantana on patenttipoikkeuksen mahdollistamisen ja TRIPS-sopimuksen ehtojen muuttamiseen sijaan esimerkiksi pakkolisensointiin liittyvien helpotusten voimaansaattaminen.
Immateriaalioikeudellisesta näkökulmasta intressi olla myöntämättä poikkeuksia patentteihin on ymmärrettävä. Lääkeyhtiöt ja lääketeollisuus ovat esimerkiksi vedonneet siihen, että patenteista luopuminen olisi haitallista uuden innovaation näkökulmasta. Myös Turun yliopiston kauppaoikeuden professori ja IPR University Centerin johtaja Tuomas Mylly kommentoi: ”Jos joudutaan jatkuvasti kehittämään rokotetta esimerkiksi viruksen muuntumisen takia, täytyy pitää huolta siitä, että on yrityksiä, joilla on kannusteita tuotekehitykseen”.
Samalla Mylly kuitenkin toteaa, että akuutti pula koronarokotteista maailmalla tuskin ratkeaa normaaleista patenttisäännöistä poikkeamisen myötä. Tämä on myös EU:n yleinen kanta WTO:ssa. Myllyn mukaan on kuitenkin mahdollista, että patentteja koskevan keskustelun ja siitä seuraavan paineen myötä lääkeyhtiöiden motivaatio suostua laajempiin teknologian siirtoja koskeviin vapaaehtoisiin menettelyihin, kuten lahjoituksiin ja hinnanalennuksiin, voi kasvaa. Tämän kautta myös eri maiden välistä epäsuhtaa saataisiin korjattua.
Demokraatti-lehden aihetta koskevan uutisen pääset lukemaan täältä ja täältä.
Kuva: Daniel Schludi sivustolta Unsplash
Kirjoittajat
