Korkein oikeus myönsi valitusluvan patenttiasiassa
Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan etuoikeuden pätevyyden arvioinnista eurooppapatentin mitättömäksi julistamista koskevassa asiassa. Valituslupa koskee markkinaoikeuden tuomiota 290/2024 22.5.2024 (diaarinumero 272/2022). Valituslupaa haki Bristol-Myers Squibb Holdings Ireland Unlimited Company (A) ja vastapuolena ovat Teva B.V. ja Teva Finland Oy (Teva).
Valituslupakortissa 12.12.2024 kerrotaan, että tapauksen taustalla on tilanne, jossa oikeus patenttiin siirtyi yhtiöltä B yhtiölle A. Eurooppapatentille oli myönnetty B:n vaatima aiemman väliaikaisen yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen etuoikeus. Tämän yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen keksijät olivat siirtäneet oikeudet keksintöön yhtiölle C. Yhtiöt B, A ja C kuuluvat samaan BMS-konserniin eli Bristol-Meyers Squibb konserniin, joka oli ostanut yhtiön, jossa keksinnön keksijät alunperin työskentelivät.
Teva kyseenalaisti patentille myönnetyn etuoikeuden pätevyyden ja väitti, että sen vuoksi patentti ei ole uusi ja tulisi julistaa mitättömäksi. Teva väitti, että yhtiöllä B ei ollut oikeutta Euroopan patenttisopimuksen (EPC) 87 artiklan 1 kohdan mukaan pyytää etuoikeutta yhdysvaltalaisesta patenttihakemuksesta, koska yhtiö B ei ollut sen hakija eikä sille ollut pätevästi siirretty oikeutta etuoikeuden pyytämiseen.
EPC:n 87 artiklan 1 kohdan mukaa se, joka on asianmukaisesti tehnyt patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen taikka hakenut hyödyllisyys- tai keksijäntodistusta jossakin Pariisin sopimuksen sopimusvaltiossa tai tällaista valtiota varten, tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi tehdessään samaa keksintöä koskevan eurooppapatenttihakemuksen pyytää etuoikeutta kahdentoista kuukauden aikana ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä.
Korkeimman oikeuden valituslupa-asiasta antaman päätöksen 1023 5283 17.12.2024 mukaan korkein oikeus myönsi valitusluvan koskien kysymystä, sovelletaanko asiassa Euroopan patenttiviraston (EPO) laajennetun valituslautakunnan oikeuskäytäntöön (G 1/22 ja G 2/22) perustuvaa oikeusohjetta, jonka perusteella eurooppapatentin (EP) hakijan oletetaan olevan etuoikeuden pyytämiseen oikeutettu taho, jos etuoikeuspyyntö täyttää EPC:n 88 artiklan 1 kohdan edellytykset.
EPC:n 88 artiklan 1 kohdassa todetaan, että EP:n hakijan, joka haluaa käyttää hyväkseen aikaisemman hakemuksen etuoikeutta, on annettava etuoikeusselvitys, kopio aikaisemmasta hakemuksesta ja, jos jälkimmäinen ei ole jollain EPO:n virallisella kielellä (englanti, saksa, ranska), kopion käännös jollakin EPO:n virallisista kielistä. Samassa kohdassa vaaditaan myös, että määräyksiä toimeenpantaessa noudatettava menettely vahvistetaan soveltamismääräyksissä.
Valituslupa myönnettiin OK 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan perusteella rajoitettuna.
IPR University Centerin tiivistelmä markkinaoikeuden tapauksesta 290/2024 löytyy täältä.
Kirjoittajat
