Kooste: maailman henkisen omaisuuden päivää juhlistettiin Jyväskylässä

WIPO (World Intellectual Property Organization) juhlistaa aineetonta omaisuutta vuosittain huhtikuussa. Tapahtuman tavoitteena on juhlistaa aineetonta omaisuutta, tiedettä, taidetta ja osaamista.
Suomessa päivää vietettiin torstaina 25.4. paikan päällä Jyväskylän yliopistolla ja etäyhteyksien välityksellä. Tämän vuoden teema keskittyi aineettomiin oikeuksiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Jyväskylän yliopiston Martti Ahtisaari -salissa päivän avasivat kauppakorkeakoulun dekaani Hanna-Leena Pesonen, PRH:n pääjohtaja Antti Riivari ja videotervehdyksellä WIPOn pääjohtaja Daren Tang. Tilaisuuden juonsi Mikko Antikainen Jyväskylän yliopistosta. Avauspuheenvuorojen jälkeen ääneen pääsivät seminaarin puhujat.
Patrik Louko, Jyväskylän yliopiston sijoituspäällikkö ja Unifundin toimitusjohtaja muistutti, että Suomessa uusien työpaikkojen tausta on merkittäviltä osin innovatiivisissa kasvuyhtiöissä. Innovaatiot ovat elinehto, sillä esimerkiksi terveydenhuollon toimivuuden ja ympäristön kestokyvyn kaltaisia ongelmia ei ratkaista ilman niitä. Yliopistossa syntyneen tutkimuksen ja keksintöjen hyödyntäminen on kuitenkin globaalisti vaikeaa ja aina aliresursoitua. Tutkimustulosten kaupallistamiseen panostaminen voi myös ymmärrettävästi vaikuttaa liialliselta riskiltä lahjakkaalle tutkijalle. Jyväskylän yliopisto pyrkii muuttamaan omalta osaltaan tilannetta. Yliopisto on perustanut Unifund-pääomasijoitusrahaston, joka tarjoaa alkuvaiheen rahoitusta ja on luonut vahvan verkoston pääomasijoittajiin. Pyrkimys on muuttaa innovaatiorahoituksen mallia, jotta yliopistossa syntyneet yritykset pääsevät kriittisen yliopistolta yhtiöksi -kehitysvaiheen yli markkinoille. Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistama inhouse-yhtiö Yritystehdas auttaa myös viemään uusia ideoita keksintötasolta menestyneeksi kasvuyhtiöksi.
Matti Tiilikainen PRH:lta totesi, että nykymaailmassa on vaikeaa tehdä liiketoimintaa ottamatta huomioon kestävän kehityksen näkökulmaa. IPR:t tukevat osaltaan teknologista ja samalla kestävää kehitystä. Esityksessä käytiin läpi immateriaalioikeuksien tarjoamaa suojaa ja sen merkitystä yritykselle sekä patentoinnin perusteita. Tiilikainen muistutti, että PRH tarjoaa nopeutetun käsittelyn vihreää teknologiaa koskeville patenttihakemuksille.
PRH:n ja EUIPO:n palveluksessa oleva Jani Joenniemi esitteli Aineettomia tarinoita -kampanjaa, joka tähän mennessä on keskittynyt erityisesti mallioikeuteen liittyvän tietoisuuden levittämiseen. Tavoitteena on nostaa IPR:ien tunnettuutta yrittäjien keskuudessa ja tuoda työkaluja tunnettuuden kehittämiseen tapahtumiin ja yhteistyökumppaneille. Kampanjan keskeisiin viesteihin kuuluu se, että EUIPO:n ja EPO:n tutkimuksen mukaan immateriaalioikeussuoja parantaa startup-yritysten kykyä kerätä rahoitusta jopa kymmenkertaisesti. Kampanjalle on luvassa jatkoa, joka keskittyy digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin. Joenniemi näkee kampanjalla selkeitä tavoitteita tiedottamisen tarpeista, sillä suojamuodot ovat monikäyttöisempiä kuin kuvittelisi. Esimerkkinä Joenniemi nostaa sen, että vaikka koodia suojataan tekijänoikeudella, suomalaisilla peliyhtiöillä on myös useita patentteja. Virtuaalisia tuotteita ja palveluja voidaan lisäksi suojata myös tavaramerkillä ja mallisuojalla. Mallisuojaa, tavaramerkkejä ja patentteja yhdistää lainsäädäntö, joka Joenniemen mukaan vasta muotoutuu vastaamaan digitaalisia ympäristöjä.
Perttu Rönkkö Harvialta mainitsi, että kestävä kehitys ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Rönkkö antoi useita esimerkkejä Harvian tavoista panostaa kestävän kehityksen tavoitteisiin muun muassa raaka-aineiden vastuullisella hankkimisella, puhtaammalla palamisprosessilla ja hiilijalanjäljen minimoimisella. Rönkkö hahmotteli Harvian innovaatiotarinaa ensimmäisten kiukaiden kehittämisestä teknologisen kehityksen mukanaan tuomiin uusiin tuoteinnovaatioihin ja digitalisaation merkitykseen tämän hetken tuotekehityksessä. Rönkkö kuvaili myös sitä, miten globaalisti toimiva yritys ottaa huomioon eri markkina-alueilla olevien kuluttajien tarpeet ja toiveet huomioon tarjottavissa tuotteissa.
Päivän viimeisen esityksen piti Jouni Hynynen Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hynysen teema oli luovuus ja teemaa lähdettiin avaamaan puhujan omasta nuoruudesta käsin. Esityksessä muun muassa bändit, elokuvaprojektit, kuvataide, tietokirjallisuus, yliopisto-opinnot ja -opettaminen ja keksijäyhdistyksen toiminta kutoutui yhdeksi kokonaisuudeksi. Hynynen muistutti, ettei luovuus tapahdu tyhjiössä vaan kanssakäymisen kautta. Esitykseen valmistautuessaan hän kertoi yllättyneensä siitä, miten paljon aineettomia oikeuksia erilaiset työ- ja harrastusprojektit ovat vuosien varrella kerryttäneet. Hynysen esitys synnytti yleisössä joukon kysymyksiä, joissa liikuttiin yritysten nimeämisen haasteista luovuuden herättämiseen ja sen tunnistamiseen.
Kuva: Kasimir Kautto
Kirjoittajat


