KKO: Valokuvan kanssa lähes identtistä maalausta pidettiin valokuvan kappaleena
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta tekijänoikeusrikkomuksesta, johon B yhtyi. B vaati lisäksi kohtuullista korvausta hyvityksenä valokuvan tekijänoikeuslain vastaisesta käyttämisestä. KKO:ssa oli A:n valituksen johdosta ensisijaisesti kysymys siitä, oliko A tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistanut B:n valokuvasta kappaleita ja saattanut niitä yleisön saataviin.
KKO:n mukaan tekijänoikeuslain 49 a §:ssä tarkoitetusta valokuvasta voidaan valmistaa kappale muulla tekniikalla tai toista tekotapaa käyttäen. Asiassa oli riidatonta, että A oli käyttänyt B:n valokuvaa vähintään apuna tehdessään omaa työtään. KKO:n mukaan oikeudenloukkaus tulee kyseeseen, jos A oli käyttänyt hyväksi B:n valokuvaa niin tarkoin, että lopputulosta on pidettävä hänen valokuvansa kappaleena. KKO:n mukaan arvioinnissa oli kiinnitettävä huomiota siihen, missä määrin työt eroavat toisistaan ja minkälainen kokonaisvaikutelma niistä välittyi. KKO totesi, että maalauksessa oli jäljennetty valokuvan pääkohde ja tausta yksityiskohtia myöten niin tarkasti, että läheltä tarkasteltuna työ ei vaikuttanut maalaukselta vaan oli hyvin valokuvamainen. KKO totesi, että A:n maalaus oli yksityiskohdiltaan lähes identtinen B:n valokuvan kanssa ja maalaus oli myös kokonaisvaikutelmaltaan samanlainen kuin valokuva, eikä A:n maalauksen värisävyn erilaisuus poistanut tätä samuusvaikutelmaa. KKO katsoi, että kyseessä oli B:n valokuvan kappale.
A:n mukaan hänellä ei ollut maalausta tehdessään tarkoituksena laittaa sitä myyntiin, vaan vasta noin vuosi maalauksen valmistumisen jälkeen hän oli ottanut siitä valokuvan saattaakseen maalauksen myytäväksi. Tämän johdosta KKO katsoi, ettei A ollut syyllistynyt tekijänoikeuden loukkaukseen valmistaessaan yksityistä käyttöään varten kappaleen B:n valokuvasta.
Kun A oli ottanut maalauksestaan, joka siis oli B:n valokuvan kappale, myyntitarkoitusta varten valokuvan, joka sekin oli B:n valokuvan kappale, KKO totesi, että A oli loukannut B:n yksinoikeutta valmistamalla valokuvasta kappaleita ja saattamalla näitä yleisön saataviin tarjoamalla niitä myytäväksi galleriassaan ja internetsivuillaan. KKO katsoi rikoksen tekoajan alkaneen sen vuoden alusta, jolloin kappaleita oli saatettu yleisön saataviin. A oli myös rikkonut B:n moraalisia oikeuksia, sillä A ei ollut B:n valokuvasta tekemissään kappaleissa ilmoittanut B:n nimeä.
KKO:n mukaan A:n oli täytynyt olla tietoinen siitä, ettei hänellä ollut oikeutta valmistaa ja tarjota myytäväksi kappaleita toisen teoksesta ilman oikeudenhaltijan lupaa. KKO katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti, vaikka hänellä olisi ollut erilainen käsitys toimiensa oikeudellisesta arvioinnista.
KKO totesi, että A oli menettelyllään syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen ja velvoitti A:n suorittamaan B:lle 300 euroa kohtuullisena hyvityksenä teoksen käyttämisestä.
Ratkaisu luettavissa täältä.
(AH)