Kirjallisuusala pohti tulevaisuuden ansaintamalleja

25.4.2013

IPR University Center järjesti maanantaina 22.4. keskustelutilaisuuden Gaudeamus kirjakahvilassa aiheesta ”Kirjallisuusalan uudet ansaintamallit”. Tapahtuma oli suunnattu kirjallisuusalan toimijoille ja teemana oli teknologian vaikutus kirja-alaan. Tilaisuus liittyi samalla viikolla vietettyyn Maailman henkisen omaisuuden päivään.

Keskustelutilaisuuden vetäjänä toimi kirjailija Jarkko Tontti. Panelisteina tilaisuudessa keskustelivat
kirjailija Peter Mickwitzi Finlands Svenska författareförening rf:stä, projektijohtaja Kristiina Markkula Viestinnän keskusliitosta, lakimies Mari Wallgren Suomen tietokirjailijat ry:stä sekä toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta.

Tilaisuuden aluksi julistettiin IPR University Centerin tekijänoikeusaiheisen kirjoituskilpailun voittaja. Kilpailu oli suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja sen voitti Aalto-yliopistossa opiskeleva Erkka Virtanen esseellään ”Tekijänoikeudelliset uhkakuvat vuodelle 2037”. Tuomaristoa miellytti esseen tuore ote sekä tulevaisuudella leikittely. Voittajatyö julkaistaan IPRinfo-lehden marraskuun 2013 numerossa.

Paneelikeskustelun aluksi sähkökirjan todettiin olevan vielä Suomessa hyvin marginaalinen tuote sen aiheuttamasta runsaasta keskustelusta huolimatta, mutta panelistit näkivät siinä potentiaalia. Virva Nousiainen-Hiiren mukaan asiakkaat ovat ottaneet kirjastojen tarjoamat sähkökirjat hyvin vastaan ja palveluja kehitetään jatkuvasti.

Perinteisen kirjan ei nähty olevan uhattuna sähkökirjan vuoksi. Mahdollista kuitenkin on, että tulevaisuudessa osa kirjoista julkaistaan ainoastaan sähköisenä versiona. Sähkökirja mahdollistaa kirjallisuuden kilpailun ihmisten ajasta odotushetkinä pelien, uutisten ja muiden ajanviettotapojen kanssa. Sähkökirjan voi myös lisätä saman teoksen painetun version myyntiä.

Vaikka panelistit uskoivat sähkökirjan markkinaosuuden yhä kasvavan, nähtiin sen suurimman potentiaalin olevan enemminkin perinteisen painetun kirjan kylkiäisenä kuin itsenäisenä tuotteena. Tulevaisuusskenaarion mukaan painetun kirjan ostaja saisi myös kirjan sähköisen version joko kaupanpäälle tai pientä lisämaksua vastaan. Yhtenä suurimpana käytännön ongelmana panelistit näkivät sähkökirjan verokohtelun. Verotuksessa se tulkitaan palveluksi, joten sähkökirjojen arvonlisäveroprosentti (24 %) on painettuja kirjoja (10 %) korkeampi. (JK)