Kansainvälinen toimivalta eurooppapatententtien mitättömyys- ja loukkauskanteissa – BSH Hausgeräte GmbH v Electrolux AB

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) julkaisi ennakkoratkaisun asiassa C‑339/22 BSH Hausgeräte GmbH (Hausgeräte) v Electrolux AB. Sveean hovioikeus oli pyytänyt EUT:lta ennakkoratkaisua liittyen rajat ylittävään toimivaltaan patenttiloukkauskanteissa ja patentin mitättömyyskanteissa. EUT totesi, että vastaajan kotijäsenvaltion tuomioistuin, jossa on nostettu sitä vastaan patenttiloukkauskanne kolmannen maan patentin loukkauksesta, voi käsitellä loukkauskanteen. Tuomioistuimella ei ole minkäänlaista toimivaltaa päätttää kolmannen maan patentin pätevyydestä, mutta se voi käsitellä loukkauskanteen vastakanteeksi nostetun mitättömyyskanteen osana loukkauskannetta.

Taustalla oli Hausgeräten ja Electroluxin välinen riita eurooppapatentista EP1434512, joka on saatettu voimaan useissa maissa. Hausgeräte vaati  Ruotsin patentti- ja markkinatuomioistuimessa muun muassa, että Electrolux määrätään lopettamaan patentoidun keksinnön käyttö kaikissa valtioissa, jossa patentti on voimassa. Lisäksi se vaati korvauksia ja vahingonkorvausta. Electrolux taas vaati kanteen tutkimatta jättämistä ja vetosi muun muassa patentin mitättömyyteen, sekä siihen, että ruotsalaiset tuomioistuimet eivät ole toimivaltaisia käsittelemään patentinloukkausasiaa, koska se liittyy tiiviisti patentin pätevyys kysymykseen, joka on patentin myöntäneen valtion yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva asia.

Ruotsin patentti- ja markkinatuomioistuin oli katsonut, että sillä ei ole toimivaltaa käsitellä Bryssel I a ‑asetuksen 24 artiklan 4 alakohdan ja 27 artiklan nojalla Hausgeräten nostamaa, sellaisia patentteja koskevaa loukkauskannetta, jotka on saatettu voimaan muissa jäsenvaltioissa kuin Ruotsissa. Se totesi myös, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä Turkissa voimaan saatetun loukkausta koskevaa kannetta, koska kyseisessä 24 artiklan 4 alakohdassa ilmaistaan kansainvälisellä tasolla tunnustettu toimivaltaperiaate. Hausgeräte valitti päätöksestä Sveean hovioikeuteen. Hovioikeus päätti lykätä asian käsittelyä ja kysyi EUT:lta ennakkoratkaisua.

Bryssel I a ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa todetaan, että kanne sellaista henkilöä vastaan, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, nostetaan hänen kansalaisuudestaan riippumatta tuon jäsenvaltion tuomioistuimessa, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu. Asetuksen 24 artiklan 4 alakohdassa taas säädetään jäsenvaltiolla yksinomainen toimivalta sen myöntämiin/rekisteröimiin patentteihin mukaan lukien eurooppapatentit.

EUT tulkitsi, että hovioikeus kysyi ensimmäisellä ja toisella kysymyksellään että, onko Bryssel I a ‑asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaa tulkittava siten, että vastaajan kotipaikan jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa on nostettu toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn patentin loukkaamista koskeva kanne mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla, säilyy toimivalta käsitellä kyseinen loukkauskanne, kun vastaaja riitauttaa sen yhteydessä patentin pätevyyden mitättömyysväitteellä. EUT vastasi hovioikeuden kysymykseen, että asetusta on tulkittava siten, että vastaajan kotipaikan jäsenvaltion tuomioistuimella, säilyy toimivalta käsitellä kyseinen loukkauskanne, kun vastaaja riitauttaa sen yhteydessä patentin pätevyyden mitättömyysväitteellä. Toimivalta päättää patentin pätevyydestä kuuluu kuitenkin yksinomaan tämän toisen jäsenvaltion tuomioistuimille.

EUT tulkitsi hovioikeuden kysyneen kolmannella kysymyksellä, onko Bryssel I a ‑asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan kolmannen valtion tuomioistuimeen ja että siinä annetaan siten tällaiselle tuomioistuimelle yksinomainen toimivalta arvioida kyseisessä valtiossa myönnetyn tai voimaan saatetun patentin pätevyyttä. EUT vastasi, että kyseistä asetuksen kohtaa ei sovelleta kolmannen valtion tuomioistuimeen eli sillä ei anneta kolmannen valtion tuomioistuimelle minkäänlaista toimivaltaa käsitellä toisen valtion myöntämien patenttien pätevyyttä. Jos jäsenvaltion tuomioistuimessa on mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla nostettu kolmannen valtion myöntämän patentin loukkaamista koskeva kanne, jonka yhteydessä patentin pätevyys riitautetaan, kyseisellä tuomioistuimella on 4 artiklan 1 kohdan nojalla toimivalta tutkia tämä mitättömyysväite, koska mainitun tuomioistuimen tältä osin antamalla ratkaisulla ei ole vaikutusta patentin olemassaoloon tai sisältöön tässä kolmannessa valtiossa eikä kyseinen ratkaisu voi aiheuttaa muutoksia viimeksi mainitun valtion kansalliseen rekisteriin.

EUT:n ratkaisu on luettavissa täällä.

Vastaavaa kysymystä on käsitelty UPC:ssa. Lue lisää IPRinfo 30.1.2025.

Kuva: Unsplash/Christian Lue