Julkisasiamies: Yksinomaan tekniseen tavoitteen sanelema tavaran muoto ei saa tekijänoikeussuojaa

5.3.2020

Julkisasiamies antoi 6.2.2020 ratkaisuehdotuksen asiassa C-833/18, joka koski sitä, voiko tekijänoikeussuojaa antaa teokselle, jonka muoto on välttämätön teknisen tuloksen saavuttamiseksi. Tapauksessa oli kyse suojan antamisesta polkupyörälle, jonka taittojärjestelmällä oli ollut sittemmin päättynyt patenttisuoja.

Tapauksessa Brompton Bicycle Ltd. oli myynyt SI:n kehittämiä polkupyörien taittojärjestelmään perustuvia polkupyöriä. Korealainen yritys Get2Get myi vastaavanlaisia Chedech-polkupyöriä. SI syytti yhtiötä tekijänoikeutensa loukkauksesta, mutta Get2Get:in mukaan polkupyörän muoto oli välttämätön kyseisen taittojärjestelmän saavuttamiseksi ja ei siksi saisi tekijänoikeussuojaa. Brompton katsoi polkupyörän saavan tekijänoikeussuojaa, sillä sen valmistaminen oli mm. edellyttänyt luovien valintojen tekemistä. Asiaa käsittelevä tuomioistuin teki ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle tekijänoikeuden olemassaolosta sekä sen arvioimisessa käytettävistä kriteereistä. Ratkaistava pääkysymys koski tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin (2001/29/EY) erityisesti yksinoikeuksia sääntelevien 2-5 artiklojen tulkintaa.

Julkisasiamies katsoi, että tekijänoikeussuojan saamisen arvioinnissa tuli ottaa huomioon samanaikainen patenttien, mallien ja tekijänoikeussuojan olemassaolo. Järjestelmien päämääriä tuli vertailla ja tasapainottaa oikeasuhtaisesti, jotta esimerkiksi liian laajalla tekijänoikeussuojalla ei tehtäisi tyhjäksi teollisoikeuksien sisältöä. Vaikka myös Cofemel-tuomiossa vahvistetun pääsäännön mukaan eri teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa suojaa oli mahdollista saada yhtäaikaisesti, julkisasiamies muistutti, että samanaikaisen soveltamisen pääsääntöön liittyi eräitä täsmennyksiä. Ne koskivat esimerkiksi mallisuojan ja tekijänoikeussuojan samanaikaisen myöntämisen rajoittamista tiettyihin erityistilanteisiin, erilaista suojan luonnetta, yhtäaikaiseen suojaan liittyvää kysymystä tekijänoikeussuojan myöntämisestä mallina suojatulle kohteelle ja siihen liittyviä riskejä kuten suojan tehokkuuden vaarantumista ja tuomioistuimen roolia samanaikaisen suojan erityistilanteiden arvioinnissa.

Tekijänoikeuden olemassaolon arvioimiseksi julkisasiamies nosti esiin esimerkiksi aiemman patentin, muut saman teknisen lopputuloksen saavuttamiseksi mahdolliset muodot ja loukkaajan tarkoituksen saavuttaa vastaava tekninen tulos. Julkisasiamies arvioi, että aiemmin päättynyt taittojärjestelmän patenttisuoja ei tapauksessa sinänsä estänyt tekijänoikeussuojan antamista. Julkisasiamies viittasi DOCERAM -tapaukseen, josta kävi ilmi, että vaikka vaihtoehtoisilla ratkaisuilla lopputuloksen saavuttamiseksi ei sinänsä ollut merkitystä sen arvioinnissa, johtuiko tuotteen ulkoasu yksinomaan sen käyttötarkoituksesta, se saattoi kuitenkin seikkana tulla huomioiduksi arvioitaessa sitä, jäikö tuloksen saavuttamiseksi tehtävälle henkiselle luomistyölle tilaa.

Tekijänoikeuden väitetyn loukkaajan tahdolla saavuttaa kyseinen tekninen tulos ei lähtökohtaisesti ollut arvioinnissa merkitystä. Toisaalta tuomioistuin saattoi ottaa keksijän tai muotoilijan alkuperäisen tosiasiallisen pyrkimyksen luoda omaperäinen henkinen luomus huomioon. Lopuksi julkisasiamies vielä totesi, että vaikka tekijänoikeuksellinen suoja evättäisiin sillä perusteella, että tuotteen ulkoasu johtui yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamisesta, olisi silti mahdollista vielä vedota orjallisen tai toisen kustannuksella tapahtuvan kopioinnin torjumista koskeviin oikeussääntöihin.

Julkisasiamies päätyi suosittelemaan, että tekijänoikeussuojaa ei anneta teollisesti hyödynnettäville tuotteille, joiden muoto määräytyy pelkästään niiden teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Arvioinnissa oli huomioitava yksittäistapauksessa merkitykselliset objektiiviset olosuhteet, esimerkiksi aikaisemmin myönnetyn patentin olemassaolo, muodon tehokkuus teknisen tuloksen saavuttamisessa ja loukkaajan tahto saavuttaa kyseinen tulos.

(AL)