Julkisasiamies: Kit Katin muoto ei ole erottamiskykyinen koko EU:n alueella

8.5.2018

Julkisasiamies antoi 19.4.2018 ratkaisuehdotuksen yhdistetyissä asioissa C-84/17 P, C-85/17 P ja C-95/17 P. Tapauksessa oli kyse Nestlén kolmiulotteisen tavaramerkin erottamiskyvystä Kit Kat 4 fingers -nimiselle suklaalevyn muodolle. Julkisasiamiehen mukaan asiassa oli kyse sen näytön maantieteellisestä ulottuvuudesta, joka on esitettävä sen osoittamiseksi, että tavaramerkki on tullut käytössä erottamiskykyiseksi.

Nestlélle oli rekisteröity suklaalevyn muoto EU-tavaramerkkinä luokkaan 30 kuuluville tuotteille ”makeiset, leipomotuotteet, konditoriatuotteet, keksit, kakut, vohvelit”. Mondelez UK Holdings & Services Ltd vaati rekisteröinnin julistamista mitättömäksi. EUIPO:n toinen valituslautakunta katsoi, että vaikka tavaramerkki ei ollut luontaisesti erottamiskykyinen niiden tuotteiden osalta, joille se oli rekisteröity, Nestlé oli osoittanut yhteisön tavaramerkkiasetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että kyseinen tavaramerkki oli tullut käytössä erottamiskykyiseksi samojen tuotteiden osalta, jolloin sitä ei voida julistaa mitättömäksi. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin kumosi kyseisen päätöksen kokonaisuudessaan, sillä sen mukaan erottamiskykyiseksi tuleminen oli näytetty toteen vain osassa unionin aluetta.

Nestlé, Mondelez ja EUIPO vaativat unionin tuomioistuinta kumoamaan tuomion. Nestlé ja EUIPO väittivät, että unionin yleinen tuomioistuin oli rikkonut yhteisön tavaramerkkiasetuksen 52 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 3 kohdan kanssa, katsoessaan, että EU-tavaramerkin haltijan on näytettävä erikseen toteen kunkin jäsenvaltion osalta, että kyseinen tavaramerkki on tullut niissä käytössä erottamiskykyiseksi. Ne katsoivat, että tällainen arviointi perustuu tuomion Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli v. SMHV (C-98/11 P, koski suklaapupun muotoa) 60–63 kohdan virheellisen tulkintaan ja soveltamiseen.

Julkisasiamies totesi, että mainitussa tuomiossa Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli ei ollut osoittanut määrällisesti riittävällä tavalla, että tavaramerkki oli tullut käytössä erottamiskykyiseksi koko unionin alueella. Sen toimittaessaan todisteet vain kolmen jäsenvaltion osalta, unionin tuomioistuin oli katsonut, ettei se ollut toimittanut määrällisesti riittävää näyttöä, joka voitaisiin ekstrapoloida koskemaan koko unionia.

Julkisasiamies myönsi, että olisi kohtuutonta vaatia, että todisteet erottamiskykyiseksi tulemisesta pitäisi esittää kunkin jäsenvaltion osalta erikseen. Julkisasiamies kuitenkin huomautti, ettei tämä tarkoita sitä, että rekisteröinnin hakija voi jättää huomiotta kokonaisia alueita ja markkinoita. Niiden alueiden maantieteellinen merkitys ja jakautuminen, joiden osalta erottamiskykyiseksi tuleminen on näytetty toteen, on otettava huomioon sen varmistamiseksi, että unioninlaajuisen ekstrapoloinnin perusteena olevat todisteet koskevat määrällisesti ja maantieteellisesti edustavaa otosta.

Julkisasiamiehen mukaan unionin alueen monimuotoisuus on otettava huomioon kunkin tavaran tai palvelun osalta, jotta erottamiskyvyn saavuttaminen käytön perusteella koko unionissa voidaan osoittaa määrällisesti ja maantieteellisesti riittävällä tavalla. Julkisasiamiehen mukaan tavaramerkki ei voi olla yhtenäinen EU-tavaramerkki, jos merkityksellinen kohdeyleisö jossakin unionin osassa ei miellä sitä osoitukseksi sen kattamien tavaroiden tai palvelujen kaupallisesta alkuperästä.

Nestlé oli toimittanut todisteet 14 jäsenvaltion osalta tuolloisista 15 jäsenvaltiosta, ainoastaan Luxemburgin osalta ei oltu toimitettu todisteita. Julkisasiamiehen mukaan tapausta Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli v. SMHV oli tulkittava siten, että Luxemburgia koskevien todisteiden puuttuminen ei riittäisi yksistään sulkemaan pois erottamiskykyiseksi tulemista, jos todisteet on toimitettu muiden jäsenvaltioiden osalta. Jos Luxemburg kuuluu tavaramerkin kattamien tavaroiden tai palvelujen osalta samoille markkinoille kuin Belgia, Ranska tai Saksa ja yhden Luxemburgin kanssa samoille markkinoille kuuluvan maan osalta on toimitettu riittävät todisteet, Luxemburgin osalta ei julkisasiamiehen mukaan ole tarpeen esittää erityisiä todisteita.

Julkisasiamiehen mukaan Nestlé oli toimittanut markkinatutkimuksia, jotka kattoivat suurimman osan jäsenvaltioista, mutta Belgian, Irlannin, Kreikan ja Portugalin osalta toimitetut tiedot eivät olleet riittäviä sen osoittamiseksi, että kyseisten maiden merkityksellinen kohdeyleisö tunnisti tavaramerkin kattaman tuotteen kaupalliseksi alkuperäksi Nestlén. Nestlé oli myös vahvistanut suullisessa käsittelyssä, ettei se ollut liittänyt asiakirja-aineistoon todisteita sen osoittamiseksi, että muiden jäsenvaltioiden osalta toimitetut todisteet pätivät myös Belgian, Irlannin, Kreikan, Luxemburgin ja Portugalin markkinoiden osalta tai että kyseiset todisteet voitaisiin ekstrapoloida sen osoittamiseksi, että tavaramerkki oli tullut käytössä erottamiskykyiseksi viimeksi mainituissa maissa. Julkisasiamiehen mukaan ilman tällaisia todisteita ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kumota EUIPO:n toisen valituslautakunnan päätös.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus luettavissa täältä.

(AH)

Share: