Julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksen tapauksessa Queso Manchego

17.1.2019

Julkisasiamies antoi 10.1.2019 ratkaisuehdotuksen asiassa C-614/17, säätiö Fundación Consejo Regulador de la Denominación de Origen Protegida Queso Manchego vastaan Industrial Quesera Cuquerella S.L. -yhtiö (IQC) ja Juan Ramón Cuquerella Montagud. Tapauksessa oli kyse sellaisten merkkien käytöstä, jotka olivat omiaan synnyttämään mielleyhtymän suojattuun alkuperänimitykseen ”Queso Manchego” liittyvästä alueesta.

Säätiö, joka hallinnoi juuston suojattua alkuperänimitystä ”Queso Manchego”, nosti kanteen, jossa tuomioistuinta vaaditaan toteamaan, että IQC:n ”Adarga de Oro”-, ”Super Rocinante”- ja ”Rocinante”-juustojen etiketit ja ilmaisun ”Quesos Rocinante” käyttö verkkosivuilla merkitsevät suojatun alkuperänimityksen ”Queso Manchego” loukkaamista.

IQC:n juustojen nimitykset ”adarga” ja ”Rocinante” sekä joidenkin juustojen etiketeissä olevat kuvat viittasivat Don Quijote –romaaniin, jonka tapahtumat sijoittuivat pääasiassa La Manchan alueelle. Osa juustojen etiketeistä esitti La Manchan maisemalle ominaisia seikkoja. Vastaajat kiistivät, että etiketeissä ja IQC:n internetsivustolla käytetyt sana- ja kuviomerkit loisivat mielleyhtymän alkuperänimitykseen ”Queso Manchego”, ja katsoivat, että La Manchan alueelle sijoittautuneena yrityksenä IQC:lla on oikeus käyttää kyseiseen alueeseen liittyviä symboleja.

Säätiön valitus eteni Espanjan ylimpään tuomioistuimeen, joka pyysi EUT:ltä ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisupyyntö koski sitä, onko suojattuun alkuperänimitykseen liittyvään maantieteelliseen alueeseen viittaavien merkkien tai kuvien käyttö omiaan synnyttämään asetuksen N:o 510/2006 13 artiklassa kielletyn mielleyhtymän suojattuun alkuperänimitykseen. Tuomioistuin kysyi lisäksi, missä rajoissa suojattuun alkuperänimitykseen liittyvälle maantieteelliselle alueelle sijoittautunut toimija voi käyttää kyseisellä alueella valmistettujen mutta suojatun alkuperänimityksen piiriin kuulumattomien tuotteiden yhteydessä merkkejä, jotka ovat omiaan synnyttämään mielleyhtymän kyseiseen alueeseen.

Julkisasiamiehen mukaan mielleyhtymän toteamiseksi ratkaiseva kriteeri on kuluttajan tapa mieltää, joka todetaan sen perusteella, onko riidanalainen merkki omiaan synnyttämään assosiaation tavallisen tuotteen ja rekisteröidyllä nimityksellä suojatun tuotteen välille. Julkisasiamies totesi, että kuva, symboli ja yleisemmin kuviomerkki voivat välittää merkityssisällön yhtä hyvin kuin nimi ja olla siten omiaan synnyttämään kuluttajassa mielleyhtymän suojattuun nimitykseen.

Julkisasiamies totesi, että mielleyhtymän olemassaolon arvioinnissa on otettava huomioon kaikki nimenomaiset tai epäsuorat viittaukset rekisteröityyn nimitykseen, olipa kyse sitten tavallisen tuotteen etikettiin sisällytetyistä tai sen pakkauksessa olevista sanallisista tai kuvallisista seikoista taikka seikoista, jotka liittyvät tuotteen muotoon tai esillepanoon. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon tarkasteltavien tuotteiden samanlaisuus tai samankaltaisuuden aste ja niiden markkinointitavat sekä seikat, joiden perusteella voidaan selvittää suojatun nimityksen piiriin kuuluvaan tuotteeseen syntyvän mielleyhtymän tarkoituksellisuus tai sattumanvaraisuus.

Julkisasiamies totesi, että kansallisen tuomioistuimen on arvioitava joukko viitteitä siten, että yksittäisen viitteen, kuten tarkasteltavien nimitysten ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden, olemassaolo tai sen puuttuminen ei yksinään riitä perusteeksi todeta tai sulkea pois mielleyhtymän olemassaolo.

Julkisasiamies totesi, että osa IQC:n merkeistä vaikutti liian yleisluonteisilta voidakseen synnyttää kuluttajan mielessä ”yksiselitteisen” yhteyden La Manchan alueeseen, kun taas Don Quijote ‑romaaniin viittaavat kuvat eivät vaikuttaneet sellaisilta, että ne voisivat synnyttää riittävän ”suoran” yhteyden kyseiseen maantieteelliseen alueeseen. Tästä huolimatta julkisasiamies katsoi, ettei voida sulkea pois sitä, että pääasiassa vallitsevissa olosuhteissa saattaa olla kyse mielleyhtymästä, jos mielleyhtymän edellytykset todetaan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa, jossa otetaan huomioon kaikki riidanalaisissa etiketeissä esiintyvät mielleyhtymän syntymistä mahdollisesti edistävät seikat.

Sen määrittämiseksi, onko kyseessä mielleyhtymä rekisteröityyn nimitykseen, julkisasiamiehen mukaan kansallisen tuomioistuimen on käytettävä perusteena tavanomaisesti valistuneen ja kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen eurooppalaisen keskivertokuluttajan tapaa mieltää. Julkisasiamies totesi, että tällä on ymmärrettävä tarkoitettavan myös kuluttajaa siinä jäsenvaltiossa, jossa rekisteröityyn nimitykseen mielleyhtymän synnyttävät tai maantieteellisesti liittyvät tuotteet valmistetaan.

Ratkaisuehdotus on luettavissa täältä.

(AH)