Julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksen patentin suojaamiseksi vaadittujen kieltomääräyksien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta

25.4.2019

Julkisasiamies antoi 11.4.2019 ratkaisuehdotuksen asiassa C-688/17, jossa vastakkain oli Bayer Pharma AG ja Richter Gedeon Vegyészeti Gyár Nyrt sekä Exeltis Magyarország Gyógyszerkereskedelmi Kft. Asiassa oli kyse siitä, että kaksi jälkimmäistä yhtiötä olivat kärsineet vahinkoa siitä, että kansallinen tuomioistuin oli Bayerin hakemuksesta osoittanut näille kieltomääräyksiä, jotka oli sittemmin kumottu. Julkisasiamiehen mukaan asiallista korvausta määrätessä kansallinen tuomioistuin ei voi sillä perusteella evätä oikeutta asianmukaiseen korvaukseen, että vastapuoli on tuonut tavarat markkinoille riitauttamatta sitä ennen patentin pätevyyttä. Kansallinen tuomioistuin voi kuitenkin ottaa huomioon tällaisen menettelyn yhdessä muiden merkityksellisten seikkojen kanssa määrittäessään vastapuolelle myönnettävää korvausta.

Bayer oli hakenut ehkäisyvalmistetta vaikuttavana aineena sisältävälle lääkevalmisteelle patenttisuojaa.  Richter sekä Exeltis myivät Unkarissa valmisteita, jotka Bayerin mukaan loukkasivat sen patenttia. Bayer pani ennakkoratkaisua pyytäneessä Budapestin ylioikeudessa vireille patentinloukkausta koskevia menettelyjä Richteriä ja Exeltisiä vastaan. Richter ja Exeltis olivat hakeneet patentin mitättömäksi julistamista.

Ylioikeus kielsi väliaikaisena toimenpiteenä Richteriltä ja Exeltisiltä valmisteiden markkinoille saattamisen, joka myöhemmin kumottiin. Turvaamistoimenpiteet olivat olleet voimassa Richterin osalta 8.8.–4.10.2011 ja Exeltisin osalta 8.8.–29.11.2011. Myöhemmin Bayerin patentti mitätöitiin kokonaisuudessaan. Richter ja Exeltis vaativat Bayerin velvoittamista korvaamaan turvaamistoimenpiteistä aiheutuneet vahingot.

Budapestin ylioikeus pyysi EUT:ltä ennakkoratkaisua teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevan direktiivin 2004/48 9 artiklan 7 kohdan asiallisen korvauksen käsitteen tulkinnasta.

Julkisasiamiehen mukaan asianmukaisen korvauksen käsitteen ilmauksella velvoitetaan arvioimaan sitä, vastaako vastapuolelle kuuluva korvaus tämän tosiasiallisesti kärsimää vahinkoa ja asian olosuhteita. Julkisasiamiehen mukaan kunkin jäsenvaltion tehtävänä on määrittää ne aineelliset säännöt, jotka koskevat vastapuolen oikeutta saada korvaus väliaikaisten toimenpiteiden aiheuttamasta vahingosta. Tällöin kuitenkin edellytetään, että säännöillä voidaan toteuttaa säännöksen tavoite eli se, että kussakin kansallisessa oikeusjärjestyksessä otetaan käyttöön tehokas järjestelmä ja tehokkaat oikeussuojakeinot, joilla mahdollistetaan, että vastapuoli saa asianmukaisen korvauksen kaikesta kärsimästään vahingosta.

Budapestin ylioikeus kysyi myös, onko vahingonkorvausvastuuta koskevien Unkarin siviilioikeudellisten säännösten tulkinta yhdenmukainen direktiivin 9 artiklan 7 kohdan kanssa. Tulkinnan mukaan hakijalla ei ole velvollisuutta korvata sellaisten väliaikaisten toimenpiteiden aiheuttamaa vahinkoa, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet perusteettomiksi patentin mitätöinnin perusteella, jos vastapuoli on tuonut näiden toimenpiteiden kohteena olleet tavarat markkinoille riitauttamatta sitä ennen kyseisen patentin pätevyyttä.

Julkisasiamiehen mukaan säännöksen tulkinta siten, että jäsenvaltiot voisivat järjestelmällisesti evätä vastapuolen korvauksen tapauksessa, jossa tämä on tullut markkinoille loukaten patenttia ja odottamatta, että patentti olisi sitä ennen mitätöity, on direktiivin 9 artiklan 7 kohdan sanamuodon ja tavoitteiden vastainen. Kyseinen artikla ei anna aihetta ajatella, että tapauksessa, jossa myöhemmin todetaan, ettei teollis- tai tekijänoikeutta ole loukattu tai loukkaamisen uhkaa ei ole ollut, korvauskelpoisia olisivat ainoastaan vahingot, jotka ovat aiheutuneet tämän toteamisen ja mainittujen toimenpiteiden kumoamisen tai päättymisen välisenä aikana.

Julkisasiamies totesi myös, että direktiivin tulkinta, jonka mukaan voitaisiin korvata ainoastaan sellaisista väliaikaisista toimenpiteistä aiheutuneet vahingot, jotka on pantu täytäntöön alioikeuden mitätöityä taannehtivasti teollis- ja tekijänoikeuden, yhtäältä helpottaisi hakijan riskinottoa riippumatta onnistumisen mahdollisuuksien objektiivisesta arvioinnista, jos hakijan oikeus riitautettaisiin, ja toisaalta saattaisi kannustaa väliaikaisten toimenpiteiden väärinkäyttöön. Julkisasiamies huomautti, ettei tämä merkinnyt sitä, ettei kansallinen tuomioistuin voisi ottaa huomioon vastapuolen menettelyä arvioidessaan sen vahingonkorvauksen asianmukaisuutta.

Julkisasiamiehen mukaan sitä seikkaa, että vastapuoli on mieluummin ”ottanut riskin” markkinoille tullessaan, ei voida pitää tekijänä, jonka perusteella voitaisiin evätä oikeus asianmukaiseen korvaukseen, mutta kansallinen tuomioistuin voi kuitenkin ottaa huomioon tällaisen menettelyn yhdessä muiden merkityksellisten seikkojen kanssa määrittäessään vastapuolelle myönnettävää korvausta.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus luettavissa täältä.

(AH)