Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus yhteisömallia koskevassa asiassa C-211/24

13.3.2025
EU Flag

Julkisasiamies Maciej Szpunar antoi 6.3.2025 ratkaisuehdotuksen yhteisömallia koskevassa asiassa C-211/24 Lego A/S v. Pozitív Energiaforrás Kft. Julkisasiamies ehdotti, että asetuksen 6/2002/EY 10 artiklaa tulkitaan niin, että asetuksen 8 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvan mallin suojan laajuus määritetään sellaisen asiantuntevan käyttäjän mallista saaman yleisvaikutelman mukaan, joka ei ole suunnittelija tai tekninen asiantuntija mutta joka tuntee kyseisellä alalla olemassa olevia erilaisia malleja ja jossain määrin näiden mallien normaalisti sisältämiä osatekijöitä ja jonka tarkkaavaisuuden taso on suhteellisen korkea hänen käyttäessään kyseisiä tuotteita osana moduulijärjestelmää, johon ne kuuluvat, koska hän on kiinnostunut niistä. Suojan laajuutta arvioitaessa on julkisasiamiehen mukaan otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä, mukaan lukien tuotteen liittämiseksi toiseen tuotteeseen välttämättömien tuotteen ulkoasun piirteiden kehittelyssä.

Taustaa

LEGO A/S:llä (LEGO) on yhteisömallit 001950981 0001 rakennuslelun liitäntäosalle ja 002137190 0002 rakennuslelun moduuliosalle. Yleensä mallia ei voida rekisteröidä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Mallien rekisteröinti perustuu Yhteisömalleista annetun asetuksen (EY) N:o 6/2002 8 artiklan 3 kohdassaa säädetylle poikkeukselle, jossa suojaa annetaan tietyin edellytyksin mallille, jotka määräytyvät teknisen käyttötarkoituksen mukaan, jos tämä malli sallii keskenään vaihdettavissa olevien tuotteiden useanlaisen kokoamisen tai liittämisen moduulijärjestelmäksi.

Ennakkoratkaisupyynnön taustalla oleva riita syntyi LEGO:n ja Pozitív Energiaforrás Kft:n (PEK) välille Unkarissa, kun PEK yritti tuoda maahan Qman‑tavaramerkillä myytäviä, muovisista moduuliosista muodostuvia rakennusleluja, joihin sisältyy muun muassa yksi tai useampi rakennusosa. LEGO väittää, että nämä rakennuslelut loukkaavat LEGO:n yhteisömalleja. Osapuolten välinen riita käsiteltiin tuotteiden takavarikoinnin osalta aiemmin. Tämän jälkeen LEGO nosti Fővárosi Törvényszékissä (FT) eli ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa loukkauskanteen.

FT esitti EUT:lle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Voidaanko pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asiassa, jossa oikeudenhaltija (kantaja) vetoaa – – asetuksen – – N:o 6/2002 8 artiklan 3 kohdan mukaiseen suojattuun malliin yhtä tai useampaa sellaista vastaajan rakennusleluun kuuluvaa rakennuspalikkaa vastaan, joita käytetään samaan tarkoitukseen kuin kantajan mallilla suojattuja palikoita eli kokoamiseen, pitää unionin oikeuden mukaisena sellaista oikeuskäytäntöä, jonka mukaan kantajan mallin asetuksen 10 artiklan mukaisen suojan laajuutta määrittäessään tuomioistuimet

–        tukeutuvat asiantuntevaan käyttäjään, jolla on mallin ja tuotteen käyttötarkoituksesta sellaista teknistä tietämystä, jota voidaan odottaa alan asiantuntijalta,

–        katsovat, että asiantuntevana käyttäjänä on pidettävä käyttäjää, joka vertaa kantajan mallia vastaajan tuotteeseen perusteellisella ja järjestelmällisellä teknisellä tutkimuksella, ja

–        olettavat, että tämän asiantuntevan käyttäjän mallista ja tuotteesta saama yleisvaikutelma ilmentää ennen muuta hänen teknistä näkemystään?

2)      Jos edellä mainitun kaltaisessa asiassa on todettava, että kantajan mallin antama suoja ulottuu vain yhteen tai muutamaan vastaajan rakennuslelun osaan, mikä on kokonaismäärään nähden vähäinen määrä rakennuspalikoita, voidaanko unionin oikeuden mukaisena pitää sellaisen oikeudellisen harkintavallan antamista, jonka nojalla tuomioistuin voi, ottaen huomioon oikeudenloukkauksen osittaisuuden, tämän oikeudenloukkauksen vähäisyyden ja pienen suhteellisen osuuden tavarasta kokonaisuutena sekä kyseisen rakennuslelun, jossa suurelta osin ei ole mitään kyseenalaista, rajoittamattomaan kauppaan liittyvät intressit, joita asetuksen 89 artiklan 1 kohdassa luonnehditaan ’perustelluiksi syiksi’, päättää hylätä rakennuslelun maahantuonnin kieltämistä koskevan vaatimuksen?”

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

Julkisasiamies totesi, että toiseen kysymykseen on vastattu jo oikeuskäytännössä mm. tuomio 22.6.2016, Nikolajeva (C‑280/15, EU:C:2016:467). Siitä syystä julkisasiamies ehdottaa ratkaisua vain ensimmäiseen kysymykseen.

Julkisasiamies ehdotti, että asetuksen 6/2002/EY 10 artiklaa tulkitaan niin, että asetuksen 8 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvan mallin suojan laajuus määritetään sellaisen asiantuntevan käyttäjän mallista saaman yleisvaikutelman mukaan, joka ei ole suunnittelija tai tekninen asiantuntija mutta joka tuntee kyseisellä alalla olemassa olevia erilaisia malleja ja jossain määrin näiden mallien normaalisti sisältämiä osatekijöitä ja jonka tarkkaavaisuuden taso on suhteellisen korkea hänen käyttäessään kyseisiä tuotteita osana moduulijärjestelmää, johon ne kuuluvat, koska hän on kiinnostunut niistä. Suojan laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä, mukaan lukien tuotteen liittämiseksi toiseen tuotteeseen välttämättömien tuotteen ulkoasun piirteiden kehittelyssä.

Julkisasiamiehen perustelut

Julkisasiamies kritisoi ennakkoratkaisupyyntöä pyytäneen tuomioistuimen FT:n tulkintaa asiantuntevan käyttäjän määritelmästä. FT katsoi, että koska mallin olennaiset piirteet liittyivät tekniseen käyttötarkoitukseen, kuvitteellinen asiantunteva käyttäjä on erityisen tarkkaavainen ja että näin ollen tekniset näkökohdat vaikuttavat yleisvaikutelmaan, jonka tällainen käyttäjä saa kyseisestä mallista. Julkisasiamiehin mukaan mallin teknisestä käyttötarkoituksesta huolimatta arvioitavana ei ole keksinnön tavoin tekninen käyttötarkoitus vaan tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Arvioitavana on yleisvaikutelma, jonka asiantunteva käyttäjä saa mallista. Näin ollen julkisasiamies katsoi, että asiaan ei vaikuta mitenkään se, että sellaisten tuotteiden tai sen joidenkin piirteiden ulkoasu määräytyy yhteen liitettävyyden vaatimusten mukaan.

Julkisasiamiehin mukaan asiantuntevan käyttäjän käsitettä on siis arvioitava tuomion 20.10.2011 (C‑281/10 P, EU:C:2011:679; jäljempänä tuomio PepsiCo) mukaisesti eikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ymmärtämällä tavalla, jossa käsite vastasi patenttioikeudessa käytettyä asiantuntijan käsitettä.

Julkisasiamies arvioi myös, voiko asetuksen 8 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvasta mallista saama yleisvaikutelma perustua pääasiallisesti teknisiin seikkoihin. Julkisasiamies totesi, että ollessa kyse moduulijärjestelmä malleista, huomattavan suuri osa tuotteen ulkoasun piirteistä voi muodostua liitäntäominaisuuksista tai tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan määräytyneistä piirteistä. Koska mallin luojan vapaus niiden kehittelyssä on hyvin rajallista, ne vaikuttavat hyvin rajallisesti asiantuntevan käyttäjän vertailemistaan malleista saamiin yleisvaikutelmiin. Tästä seuraa, että jos kyseessä olevissa malleissa on minimaalisiakin eroja, mallia ei ole katsottava loukatun. Sen vuoksi julkisasiamies pohti, että edellyttääkö asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 3 kohdan täyden tehokkuuden säilyttäminen sitä, että kyseinen säännös tulkitaan poikkeukseksi siitä, että suojan laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä (10 artiklan 2 kohta).

Julkisasiamiehen mielestä tällaista tulkintaa ei voida tehdä. Julkisasiamiehen mukaan ensinnäkin asetuksen N:o 6/2002 artiklan 8  kohta 3 on poikkeus  saman artiklan aiemmista kohdista, mutta ei artiklasta 10.  Artiklassa 8 vaaditaan, että artiklan 6 edellytykset täyttyvät ja artiklassa 6 vahvistetaan asetuksen artiklan 10 kohdassa 2 säädetylle analoginen sääntö, jonka mukaan yksilöllistä luonnetta arvioitaessa on otettava huomioon mallin luoneella ollut vapaus sen kehittelyssä. Lisäksi vastavuoroisuusperiaatteen mukaan mallisuojan laajuus riippuu kyseisen mallin yksilöllisestä luonteesta, jota arvioidaan asetuksen artiklan 6 mukaisesti. Julkisasiamiehen mielestä ei voi olla sellaisia malleja, joiden osalta suojan laajuus suhteessa potentiaalisesti kyseistä mallia loukkaaviin malleihin määritettäisiin lievempien sääntöjen mukaan kuin niiden sääntöjen, joiden mukaan arvioidaan mallin yksilöllistä luonnetta suhteessa aikaisempiin malleihin.  Vastaavuusperiaatteen nojalla edellytetään julkisasiamiehen mukaan, että otetaan huomioon mallin luoneen vapaus sen kehittelyssä kaikkien mallien osalta, kun arvioidaan mallin yksilöllistä luonnetta ja kun arvioidaan sille annettavan suojan laajuutta. Julkisasiamies lisäsi, että vaikka kyseisten tuotteiden ulkoasun piirteet määräytyvät niiden käyttötarkoituksen mukaan, kyseessä olevan asetuksen johdanto‑osassa todetaan, että asetuksen yleisenä tavoitteena on, ettei teknologisia innovaatioita tai eri valmistajien tuotteiden yhteentoimivuutta estetä antamalla mallisuoja niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan, tai piirteille, joiden vuoksi tuotteet voidaan mekaanisesti sovittaa yhteen.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus löytyy täältä.

Kuva: Unsplash/Christian Lue

Kirjoittajat

Share: