Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tuotteen ulkoasun suhteesta rekisteröidyn alkuperänimityksen suojaan

18.9.2020
Juusto

Julkisasiamies antoi 17.9.2020 ratkaisuehdotuksen asiassa C-490/19, Syndicat interprofessionnel de défense du fromage Morbier (Morbier-juustoa edustava toimialayhdistys, ”toimialayhdistys”) v. Société Fromagère du Livradois SAS (juustoja valmistava ja kaupan pitävä yritys, ”SFL”). Asia koskee SFL:n väitetysti vilpillistä ja vapaamatkustukseen perustuvaa kilpailua, jolla loukataan suojattua alkuperänimitystä Morbier.

Toimialayhdistys oli alun perin väittänyt, että SFL oli loukannut suojattua alkuperänimitystä ja syyllistynyt vilpilliseen ja vapaamatkustukseen perustuvaan kilpailuun, kun se oli valmistanut ja pitänyt kaupan juustoa, joka oli ulkoasultaan suojatun alkuperänimityksen Morbier kattaman tuotteen kaltainen, jotta sen tuote sekoitettaisiin suojattuun tuotteeseen ja jotta se voisi käyttää hyväkseen sen tuotekuvaa joutumatta noudattamaan kyseisen alkuperänimityksen tuote-eritelmää.

Julkisasiamies katsoo, että Cour de cassationin (ylin tuomioistuin, Ranska) EUT:lle esittämä ennakkoratkaisukysymys on jaettavissa kahteen osaan. Sen ensimmäisessä osassa EUT:ta pyydetään määrittämään, onko maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20.3.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 13 artiklan 1 kohtaa ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21.11.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että niissä kielletään ainoastaan se, että kolmas osapuoli käyttää rekisteröityä nimitystä ilman lupaa.

Mikäli ensimmäiseen osaan vastataan kieltävästi, tiedustellaan ennakkoratkaisukysymyksen toisessa osassa puolestaan, että onko myös pelkkä rekisteröidyn nimityksen kattamalle tuotteelle ominaisen muodon tai ulkoasun jäljitteleminen kiellettyä, jos se on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, vaikka suojattua nimeä ei käytetäkään.

Julkisasiamies huomauttaa, että vaikka ei ole epäilystä siitä, että asetusten N:o 510/2006 ja N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdassa annetun suojan kohde on rekisteröity nimitys, ei myöskään pidä unohtaa, että maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä koskevan lainsäädännön tarkoituksena on viime kädessä suojella perinteisiä tuotteita, ”joilla on maantieteelliseen alkuperään liittyviä erityisiä ominaispiirteitä”. Näille nimityksille annettu suoja on toisin sanoen pelkkä väline, jolla tämä tavoite saavutetaan, ja sen ulottuvuutta tulee näin ollen tulkita kyseisen tavoitteen valossa.

Ratkaisuehdotuksessa huomautetaan, että EUT on aikaisemmassa oikeuskäytännössään (Scotch Whisky Association, C-44/17 sekä Fundación Consejo Regulador de la Denominación de Origen Protegida Queso Manchego, C-614/17) ottanut kantaa ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäiseen osaan. Ratkaisuissa vahvistettujen periaatteiden nojalla asetusten N:o 510/2006 ja N:o 1151/2012 13 artiklalla annetaan laaja suoja, joka käsittää yhtäältä suojatun nimityksen käytön, väärinkäytön ja mielleyhtymän ja yleensä kaikenlaiset vapaamatkustukseen perustuvat käytännöt, joilla pyritään hyötymään nimityksen maineesta luomalla assosiaatio siihen, ja toisaalta kaikenlaiset menettelyt, jotka ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusvaaran nimityksen kattamien tuotteiden ja tavallisten tuotteiden välillä.

Julkisasiamies ehdottaa siten ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäiseen osaan vastattavaksi, että asetusten N:o 510/2006 ja N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että niissä ei kielletä ainoastaan sitä, että kolmannet osapuolet käyttävät rekisteröityä nimitystä.

Ennakkoratkaisukysymyksen toisen osaan viitaten julkisasiamies huomauttaa, että asetusten N:o 510/2006 ja N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohtaan sisältyy eräänlainen kaiken kattava säännös, jolla rekisteröityjen nimitysten suojajärjestelmä on tarkoitus sulkea. Tämä ilmenee erityisesti sen sanamuodosta, jossa viitataan ”muihin käytäntöihin” eli kaikkiin sellaisiin menettelyihin, joita saman artiklan muut säännökset eivät kata. Säännös pyrkii sanamuotonsa mukaisesti estämään sen, että kuluttajaa johdetaan harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen. Säännöksen tarkoituksena on sekä estää kuluttajia erehtymästä tehdessään ostoksia että suojata rekisteröityä nimitystä käyttäviä viljelijöitä ja tuottajia mahdollisilta asiakkaiden menetyksiltä.

Sen estäminen, että kuluttajaa johdetaan harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen, on julkisasiamiehen mukaan asetusten N:o 510/2006 ja N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdan ainoa soveltamisedellytys. Kyseisessä säännöksessä ei siten määritellä itse kiellettyjä toimintoja, vaan ainoastaan luokitellaan ne niiden lopputuloksen perusteella. Tästä seuraa, että mitkä tahansa käytännöt, lähtökohtaisesti myös rekisteröidyn nimityksen kattamalle tuotteelle tyypillisen muodon tai ulkoasun taikka jonkin sen erityisen tai erottavan ominaisuuden jäljitteleminen, voivat kuulua tämän kiellon soveltamisalaan edellyttäen, että ne ovat omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan.

Julkisasiamies huomauttaa, että harhaanjohtamisen vaaran olemassaolon arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti ja kaikkien asian kannalta merkityksellisten seikkojen valossa. Tämä arviointi, jossa on otettava huomioon se, miten tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen eurooppalainen keskivertokuluttaja mieltää asian, kuuluu yksinomaan kansalliselle tuomioistuimelle.

Ennakkoratkaisukysymyksen toiseen osaan julkisasiamies ehdottaa siten vastattavaksi, että rekisteröidyn nimityksen kattaman tuotteen muodon tai ulkoasun jäljitteleminen voi olla asetusten N:o 510/2006 ja N:o 1151/2012 13 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kielletty käytäntö, jos se on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tuotteen alkuperän suhteen. Kansallisen tuomioistuimen asia on arvioida tapauskohtaisesti ja kaikkien asian kannalta merkityksellisten seikkojen valossa, onko kyseinen käytäntö lainvastainen, ja arvioinnissa on otettava huomioon se, miten tavanomaisesti valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen eurooppalainen keskivertokuluttaja mieltää asian.

Ratkaisuehdotus on luettavissa täältä.

(JT)

Kuva: unsplash.com/Alexander Maasch