Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tietoyhteiskuntadirektiivin välittömästä oikeusvaikutuksesta
Julkisasiamies Maciej Szpunar antoi 6.6.2024 ratkaisuehdotuksensa asiassa C‑230/23, joka koskee riitaa lainvastaisiksi väitettyjen tekijänoikeuskorvausten maksamisesta.
Belgia oli säätänyt tietoyhteiskuntadirektiivin (2001/29/EY) 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdissa tarkoitetut kappaleen valmistamista koskevat poikkeukset osaksi kansallista tekijänoikeuslainsäädäntöä. Säännösten perusteella maksettavien korvausten perimiseen ja jakamiseen toimivaltaiseksi yhteisöksi nimettiin Reprobel. Kopiokoneiden ja skannereiden kaltaisten kopiointilaitteiden jälleenmyyjä Copaco Belgium NV (Copaco) on toimintansa puolesta velvollinen maksamaan korvausta teosten kappaleiden valmistamisesta.
Belgian aikaisempi lainsäädäntö, jossa yhdistettiin kiinteämääräinen korvaus ja suhteellinen korvaus tarjoamatta mekanismeja, jotka mahdollistavat korvauksen määrän mukauttamisen oikeudenhaltijoille aiheutuneen tosiasiallisen vahingon mukaan, todettiin kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) toimesta unionin oikeuden vastaiseksi ratkaisussa Hewlett-Packard Belgia (C‑572/13). Ratkaisun johdosta Belgia antoi korvausten maksamisesta uudet säännökset, jotka tulivat voimaan maaliskuussa 2017.
Copaco kieltäytyi kyseisen tuomion johdosta maksamasta Reprobelin marraskuun 2015 ja joulukuun 2016 väliseltä ajanjaksolta laatimia laskuja, koska sen mukaan Belgian teosten kappaleiden valmistamista koskeva korvausjärjestelmä oli riidanalaisella ajanjaksolla unionin oikeuden vastainen. Reprobel nosti Copacoa vastaan kanteen ja asia siirrettiin ennakkoratkaisua pyytävään tuomioistuimeen. Copaco totesi kyseisessä tuomioistuimessa, että direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdalla on välitön oikeusvaikutus ja että Reprobel on valtion elin, jota vastaan voidaan vedota kyseiseen välittömään oikeusvaikutukseen.
Julkisasiamies tarkasteli aluksi sitä, onko tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdalla välitön oikeusvaikutus. Jotta direktiivin säännöksillä voi olla välitön oikeusvaikutus, niiden on oltava sisältönsä osalta ehdottomia ja riittävän täsmällisiä. Julkisasiamies katsoi säännösten olevan ensinnäkin ehdottomia sellaisen jäsenvaltion osalta, joka on ottanut ne käyttöön kansallisessa lainsäädännössään. Hewlett-Packard Belgia -ratkaisuun viitaten julkisasiamies päätyi siihen, että direktiivin säännökset ovat ehdottomuuden lisäksi myös riittävän täsmällisiä, jotta kansalliset säännökset voidaan todeta niiden vastaisiksi. Näin ollen kyseisillä direktiivin säännöksillä on välitön oikeusvaikutus.
Seuraavaksi julkisasiamies tarkasteli sitä, voivatko yksityiset vedota suoraan unionin oikeuden säännöksiin Reprobelin kaltaista yhteisöä vastaan. Julkisasiamiehen mukaan Reprobelin perimät maksut ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia maksuja kopiointilaitteista ja -välineistä. Maksujen periminen ja hyvityksen maksaminen oikeudenhaltijoille taas on yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamista. Reprobelin mahdollisuus vaatia tehokkaasti maksuja sekä erinäiset tiedonantovelvollisuudet ovat julkisasiamiehen mukaan sellaisia erityisen laajoja toimivaltuuksia, jotka poikkeavat normaalisti yksityisten välillä sovellettavista oikeussäännöistä. Näin ollen julkisasiamies katsoi, että yksityiset voivat oikeusriidassa Reprobelin kaltaisen yhteisön kanssa vedota suoraan unionin oikeuteen ja vaatia jättämään soveltamatta kansallisia säädöksiä, jotka ovat unionin oikeuden vastaisia.
Ratkaisuehdotus on luettavissa täällä.
Kuva: Unsplash / Dima Kolesnyk
Kirjoittajat


