Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tietosuoja-asiassa

EUT:n julkisasiamies Manuel Campos Sánchez-Bordona antoi tietosuojaan liittyvän ratkaisuehdotuksensa. Tapaus liittyy mahdollisuuteen hakea oikeussuojakeinoja GDPR:n  mukaisesti.

Tapauksessa IP v. Quirin Privatbank (C-655/23) Saksan liittovaltion ylin yleinen tuomioistuin (Bundesgerichtshof) esitti Euroopan unionin tuomioistuimelle (EUT) ennakkoratkaisupyynnön useasta yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) säännöksen soveltamisesta. Tapauksessa on kyse siitä, onko rekisteröidyllä, jonka henkilötietoja rekisterinpitäjä on luovuttanut lainvastaisesti, oikeus hakea kieltoa, jolla kielletään tietojen luovuttaminen tulevaisuudessa. Julkisasiamies Manuel Campos Sánchez-Bordona antoi 20. marraskuuta asiassa ratkaisuehdotuksensa, jonka mukaan rekisteröidyllä tulisi olla oikeus nostaa kanne, joka estää rekisterinpitäjää siirtämästä tietoja uudestaan lainvastaisesti.

Taustaa

IP oli ollut hakijana Quirin pankin työhönottomenettelyssä, joka toteutettiin Xing-verkkoportaalin välityksellä. Eräs Quirinin työntekijä lähetti portaalin kautta viestin kolmannelle henkilölle, jonka piti olla vain IP:lle tarkoitettu viesti. Kolmas henkilö välitti viestin IP:lle, sillä he tunsivat toisensa entuudestaan samasta konsernista. IP nosti asiasta kanteen, jossa hän vaati, että Quiriniä kielletään jatkossa käsittelemästä hänen henkilötietojaan, jotka liittyvät työhönottomenettelyyn, tai antamasta niiden käsittelyä toimeksi muille osapuolille. Lisäksi hän vaati korvauksia aineettomasta vahingosta.

Ennakkoratkaisukysymykset

Saksalainen tuomioistuin esitti kuusi ennakkoratkaisukysymystä, joista julkisasiamies käsitteli neljää.

1. a) Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklaa tulkittava siten, että rekisteröidyllä, jonka henkilötietoja rekisterinpitäjä on luovuttanut lainvastaisesti siirtämällä ne, on oikeus kieltää rekisterinpitäjää siirtämästä näitä tietoja uudelleen lainvastaisesti, jos rekisteröity ei vaadi rekisterinpitäjää poistamaan kyseiset tiedot?

b)  Voiko tällainen kielto-oikeus perustua (myös) yleisen tietosuoja-asetuksen 18 artiklaan tai sen johonkin muuhun säännökseen?

2) Jos kysymyksiin 1. kohdan kysymyksiin vastataan myöntävästi:

a) Onko unionin oikeudessa annettu kielto-oikeus olemassa vain silloin, kun on pelättävissä, että rekisteröidyn yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvia oikeuksia loukataan jatkossa uudelleen (uusimisen vaara)?

b). Oletetaanko uusimisen vaaran olevan mahdollisesti olemassa jo tapahtuneen yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisen perusteella?

6) Jos 1. kohdan tai 3. kohdan kysymyksiin vastataan myöntävästi: Onko yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että arvioitaessa korvattavan aineettoman vahingon suuruutta voidaan korvauksen määrää alentavana seikkana ottaa huomioon se, että rekisteröidyllä on vahingonkorvausoikeuden ohella kielto-oikeus?

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

Julkisasiamies toteaa, ettei GDPR:n tekstissä nimenomaisesti mainita rekisteröidyn oikeutta vaatia, että rekisterinpitäjää kielletään uusimasta lainvastaisesti tietojen käsittelyä. Tulkinnassa tulee ottaa huomioon sanamuodon lisäksi asiayhteys sekä toimen tavoitteet ja päämäärät. Artikloista 5 ja 6 voidaan johtaa rekisteröidyn oikeus kaikkien henkilötietojensa lainmukaiseen käsittelyyn. Julkisasiamies katsoi perustan kiellolle muodostuvan GDPR:n 5 ja 6 artiklasta luettuina yhdessä 79 artiklan kanssa. Tämän vuoksi julkisasiamies katsoi, ettei asetuksen 17 ja 18 artiklojen vaikutusta ole tarpeen käsitellä tältä osin.

Toiseen ennakkoratkaisukysymykseen uusimisen vaarasta julkisasiamies vastasi, että GDPR ei sisällä erityisiä säännöksiä tällaisista kieltokanteista, joten niiden järjestämisestä vastaavat jäsenvaltiot kansallisen menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteen mukaisesti. Kuudenteen kysymykseen korvauksen määrää alentavasta seikasta julkisasiamies vastasi, ettei GDPR tee eroa jo tapahtuneeseen tietojen väärinkäyttöön ja tulevasta väärinkäytöstä johtuvan pelon välillä. Julkisasiamies ei pitänyt seikkaa korvausta alentavana.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus löytyy täältä.

Kuva: Unsplash/ Tingey Injury Law Firm