Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tietokoneohjelman kappaleen valmistamisesta muulle kuin alkuperäiselle aineelliselle alustalle

15.6.2016
Julkisasiamies Henrik Saugmandsgaard Øe antoi 1.6.2016 ratkaisuehdotuksen asiassa C-166/15, jossa hän päätyi kantaan, että oikeudenhaltijan kappaleenvalmistus- ja levitysoikeuksia loukataan, kun käyttäjä valmistaa ilman oikeudenhaltijan lupaa tietokoneohjelman kappaleen muulle kuin alkuperäiselle aineelliselle alustalle ja kun mainittu käyttäjä tai joku muu käyttäjä myy kyseisen kappaleen ilman oikeudenhaltijan lupaa tilanteessa, jossa alkuperäinen aineellinen alusta on vioittunut ja mainitun kappaleen myyjä tekee kaikista muista käytössään olevista kappaleista käyttökelvottomia.

Tapauksessa oli kyse rikosoikeudenkäynnistä, jossa B:tä ja C:tä syytettiin Microsoft Corporationin tekijänoikeuksien loukkaamisesta, kun he olivat myyneet muulle kuin alkuperäiselle aineelliselle alustalle liitettyjen tietokoneohjelmien kappaleita. B ja C olivat myyneet noin kolmen vuoden aikana verkkokaupassa yli 3 000 tekijänoikeudella suojattujen tietokoneohjelmien kappaletta.

Riian aluetuomioistuimen rikosasioiden jaosto (Rīgas apgabaltiesas Krimināllietu tiesu kolēģija) katsoi syytettyjen ensinnäkin syyllistyneen järjestäytyneenä ryhmänä sellaisen tekijänoikeudella suojatun aineiston laittomaan myyntiin, joka on toisinnettu tai jota on muulla tavoin käytetty tekijänoikeuksien vastaisesti. Toiseksi jaosto katsoi syytettyjen syyllistyneen toiselle kuuluvan tavaramerkin laittomaan harkittuun käyttöön ja kolmanneksi rekisteröimättömän liiketoiminnan harjoittamiseen.

Kun Latvian ylin yleinen tuomioistuin palautti asian muutoksenhakutuomioistuimeen uudelleen käsittelyä varten, päätyi Riian aluetuomioistuin pyytämään ennakkoratkaisua. Aluetuomioistuin pohti UsedSoft-tuomion (C-128/11) merkitystä kyseisessä tapauksessa ja esitti unionin tuomioistuimelle (EUT) seuraavat kysymykset:

  1. Voiko henkilö, joka on hankkinut lisensoidun ”käytetyn” tietokoneohjelman levyllä, joka ei ole alkuperäinen, joka on täysin toimiva ja jota kukaan muu ei käytä, vedota direktiivin 2009/24 5 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti siihen, että levitysoikeus tietokoneohjelman kappaleeseen on rauennut, jos sen ensimmäinen ostaja on hankkinut alkuperäisen levyn oikeudenhaltijalta, mutta levy on vioittunut, ja jos tämä ensimmäinen ostaja on hävittänyt tietokoneohjelman kappaleensa tai ei enää käytä sitä?
  2. Jos vastaus ensimmäiseen on myöntävä, onko henkilöllä, joka voi vedota siihen, että levitysoikeus tietokoneohjelman kappaleeseen on rauennut, oikeus jälleenmyydä kyseinen tietokoneohjelma kolmannelle henkilölle levyllä, joka ei ole direktiivin 2009/24 4 artiklan 2 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla alkuperäinen?

Aluksi julkisasiamies totesi, että direktiivi 2009/24 tuli voimaan 2009. Pääasiassa merkitykselliset tosiseikat tapahtuivat 2001 ja 2004 välisenä aikana, jolloin tapaukseen sovelletaan tietokoneohjelmadirektiiviä 91/250. Julkisasiamies muotoili ennakkoratkaisukysymyksen uudelleen muotoon:

Loukataanko oikeudenhaltijan yksinomaisia kappaleenvalmistus- ja levitysoikeuksia tietokoneohjelmadirektiivin 4 artiklan a ja c alakohdan sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan, kun käyttäjä valmistaa ilman oikeudenhaltijan lupaa tietokoneohjelman kappaleen muulle kuin alkuperäiselle aineelliselle alustalle ja kun mainittu käyttäjä tai joku muu käyttäjä myy kyseisen kappaleen ilman oikeudenhaltijan lupaa tilanteessa, jossa

  • Alkuperäinen aineellinen alusta on vioittunut ja
  • Mainitun kappaleen myyjä tekee kaikista muista käytössään olevista kappaleista käyttökelvottomia?

Kappaleiden myynnit loukkaavat Microsoftin levitysoikeutta, ellei näytetä toteen, että myynnit kuuluvat levitysoikeutta koskevan poikkeuksen piiriin. Tietokoneohjelmadirektiivin 4 artiklan c alakohdan sanamuoto rajoittaa levitysoikeuden raukeamisen pelkästään alkuperäiseen kappaleeseen. Lisäksi sanamuodon perusteella raukeaminen koskee ainoastaan oikeudenhaltijan myymää tai hänen suostumuksellaan myytyä alkuperäistä kappaletta. Raukeamisen edellytyksenä ei ole se, että jälleenmyyjä tekee muut hallussaan olevat kappaleet käyttökelvottomiksi, eikä se, että alkuperäinen aineellinen kappale on vioittunut. Tällainen näkemys vastaa myös julkisasiamiehen mukaan yleistä käsitystä levitysoikeuden raukeamista koskevasta säännöstä. Jälleenmyyjän velvollisuus tehdä hallussaan olevat kappaleet käyttökelvottomiksi koskee kappaleenvalmistusoikeutta, ei levitysoikeutta. Vaikka käyttäjällä olisikin oikeus valmistaa kappale tietokoneohjelmadirektiivin 5 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla, tämä ei tuo mukanaan oikeutta kappaleen myyntiin muille.

Lisäksi, jos raukeaminen olisi mahdollista edellä esitetyillä perusteilla, vaikeuttaisi se julkisasiamiehen mukaan huomattavasti väärennettyjen kappaleiden torjuntaa. Laillisen varmuuskappaleen erottaminen väärennetystä kappaleesta on käytännössä usein mahdotonta.

Julkisasiamiehen mukaan tietokoneohjelmadirektiivin 4 artiklan c alakohtaa onkin tulkittava siten, että oikeudenhaltijan yksinomaista levitysoikeutta loukataan tässä tapauksessa.

Seuraavaksi julkisasiamies pohti, loukattiinko tapauksessa tietokoneohjelmadirektiivin 4 artiklan a alakohtaa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa eli oikeudenhaltijan yksinomaista kappaleenvalmistusoikeutta. Syytettyjen myymien kappaleiden valmistus loukkasi Microsoftin kappaleenvalmistusoikeutta, elleivät ne kuuluneet kappaleenvalmistusoikeutta koskevan poikkeuksen piiriin. Julkisasiamiehen mukaan päätöksessä esitetyt tosiseikkoja koskevat toteamukset eivät sisältäneet mainintaa asiasta. Kuitenkin, vaikka kappaleet olisivat kuuluneet poikkeusten soveltamisalaan, myynti aiheutti poikkeusten soveltamisesta saadun edun menetyksen. Jotta poikkeukset tulisivat sovellettavaksi, tulisi laillisen ostajan luovuttaa kaikki hallussaan olevat ohjelman käyttöoikeudet ja lakattava käyttämästä sitä. Näin ollen muun kuin alkuperäisen aineellisen kappaleen myynti, jolle oikeudenhaltija ei ole antanut lupaa, loukkaa kappaleenvalmistusoikeutta.

Julkisasiamies siis katsoi ratkaisuehdotuksessaan, että kappaleenvalmistus- ja levitysoikeuksia loukataan, kun käyttäjä valmistaa ilman oikeudenhaltijan lupaa tietokoneohjelman kappaleen muulle kuin alkuperäiselle aineelliselle alustalle ja kun käyttäjä tai joku muu myy kyseisen kappaleen ilman oikeudenhaltijan lupaa tilanteessa, jossa alkuperäinen aineellinen alusta on vioittunut ja mainitun kappaleen myyjä tekee kaikista muista käytössään olevista kappaleista käyttökelvottomia.

Ratkaisuehdotus luettavissa EUT:n Curia-sivustolla tapauksen numerolla C-166/15.

(JH)