Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tavaramerkkiasetuksen mukaisen vireilläolovaikutuksen tulkinnasta

23.5.2017
Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies antoi 3.5.2016 ratkaisuehdotuksensa asiassa C-231/16. Ehdotuksen mukaan tavaramerkkiasetusta (207/2009) tulisi tulkita siten, että kansallista tavaramerkkiä koskevan kanteen jälkeen nostetun, EU-tavaramerkkiä koskevan kanteen käsittelystä tulisi luopua vain sen jäsenmaan osalta, jossa aiempi kanne on vireillä.

Tavaramerkkiasetuksen 109 artiklan 1 kohta koskee tilannetta, jossa tavaramerkkikanne on nostettu useammassa tuomioistuimessa siten, että toinen kanne kohdistuu EU-tavaramerkkiin ja toinen kansalliseen tavaramerkkiin. Tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu myöhemmin, on luovuttava kanteen käsittelystä, mikäli osapuolet ovat samoja, kanne perustuu samoihin seikkoihin, kanne koskee samaa merkkiä ja merkki tarkoittaa samoja tavaroita tai palveluja.

Käsillä olevassa tapauksessa on kyse Merck-tavaramerkin käyttöä tietyillä internetsivustoilla koskevasta riidasta. Aiempi kanne on nostettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja se koskee kansallista tavaramerkkiä. EU-tavaramerkkiä koskeva kanne on nostettu myöhemmin Saksassa. Saksalaisen tuomioistuimen tekemä ennakkoratkaisupyyntö liittyy siihen, miten tavaramerkkiasetuksen mukaista vireilläolovaikutusta tulisi tulkita tapauksessa, jossa jälkimmäinen kanne koskee EU-tavaramerkkiä. Kyse on siitä, missä laajuudessa kanteiden on katsottava olevan päällekkäiset siten, että jälkimmäisen tuomioistuimen olisi viran puolesta luovuttava kanteen käsittelystä.

Julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksessaan, että vireilläolosääntelyn tarkoitus on välttää keskenään ristiriitaisten tuomioiden syntymistä. Tavaramerkkiasetuksen säännös pyrkii sovittamaan yhteen EU-tavaramerkin yhtenäisen luonteen ja sen rinnakkaisuuden kansallisten tavaramerkkijärjestelmien kanssa. Jos jälkimmäisen kanteen käsittelystä luovuttaisiin koko unionin alueen osalta, koituisi siitä ongelmia EU-tavaramerkin haltijan oikeussuojalle ja EU-tavaramerkin unioninlaajuisisille vaikutuksille.

Julkisasiamiehen mukaan arvioinnissa on sovellettava Bryssel I-asetuksen mukaista vireilläolosäännön tulkintaa: kanteiden olisi katsottava olevan päällekkäiset vain siltä osin kuin lopullisten tuomioiden oikeusvaikutukset olisivat päällekkäiset. Jälkimmäisen tuomioistuimen tulisi luopua käsittelystä vain päällekkäisyyden osalta. EU-tavaramerkkiä koskevan käsittelyn ulkopuolelle rajattaisiin tässä tapauksessa Yhdistyneet kuningaskunnat, vaikka saksalainen tuomioistuin muuten voisi tutkia EU-tavaramerkkiä koskevan kanteen.

Tulkintaehdotuksen noudattaminen tarkoittaisi uutta tapaustyyppiä, jossa EU-tavaramerkkiä käsittelevä tuomioistuin voisi rajata tavaramerkkiä koskevassa riita-asiassa annetun tuomion alueellista vaikutusta. Tavaramerkin yhtenäisyyden vuoksi tämä on sallittu tällä hetkellä vain kahdessa tapauksessa: jos kantaja on itse määrittänyt oikeudenkäynnin ulottuvuuden suppeammaksi tai jos tuomioistuin toteaa, ettei väitettyä sekaannusvaaraa EU-tavaramerkin kanssa ole olemassa tietyllä, rajatulla unionin alueella.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus luettavissa Curia-tietokannassa.

(JR)

Share: