Julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset Rubikin kuution kolmiulotteisesta tavaramerkistä ja kielellisen sekaannusvaaran alueellisesta ulottuvuudesta

2.6.2016
Julkisasiamies Szpunar antoi 25.5.2016 ratkaisuehdotuksen asiassa C-30/15 P, joka koski Rubikin kuution kolmiulotteista tavaramerkkiä. Ratkaisuehdotus koskee tavaroita, joiden muodossa on ilmaistu pelkästään tavaran käyttöominaisuus. Ehdotuksen mukaan unionin tuomioistuimen (EUT) tulisi kumota valituksenalainen tuomio ja EUIPO:n toisen valituslautakunnan tekemä päätös.

Simba Toys oli esittänyt 15.11.2006 Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle vaatimuksen Seven Townsin 6.4.1999 rekisteröidyn Rubikin kuution tavaramerkin kumoamiseksi. Viraston mitätöintiosasto oli hylännyt vaatimuksen päätöksellään, josta Simba Toys oli valittanut. Viraston toinen valituslautakunta oli hylännyt valituksen valituksenalaisella päätöksellä. Lautakunta oli todennut, ettei tavaramerkin muoto ollut ilmiselvästi pulmapelin muoto, eikä voitu katsoa, että kyse olisi tavaran luonteenomaisesta muodosta. Lisäksi lautakunnan mukaan muodon olennaiset piirteet eivät viitanneet millään tavalla tehtäväänsä tai minkään tehtävän olemassaoloon.

Simba Toys vaati 6.11.2009 unionin yleiseltä tuomioistuimelta (EUYT) toisen valituslautakunnan päätöksen kumoamista. EUT:n mukaan tavaramerkin graafiset esitykset (kuution muoto ja sivulla oleva ruudukkorakenne) eivät viitanneet mihinkään erityiseen tehtävään, ja vaikka tavaramerkki huomioitiin osana kolmiulotteisten pulmapelien ryhmää, ruudukkorakenteen osalta oli mahdotonta päätellä, että siitä saisi kilpailuetua, teknistä etua tai vaikutusta kolmiulotteisten pulmapelien alalla. EUYT hylkäsi kanteen valituksenalaisella tuomiolla kokonaisuudessaan perusteettomana.

Asian tarkastelu

Julkisasiamies totesi, että tavaramerkin luonteenomaista muotoa koskevan mitättömyysedellytyksen (yhteisön tavaramerkkiasetus n:o 207/2009 7 artikla 1 kohdan e alakohdan i alakohta) soveltaminen riippuu siitä, käsitelläänkö kuutiota osana laajempaa, yleisesti kolmiulotteisten pulmapelien ryhmää vai nimenomaan pulmakuutiona tai taikakuutiona. Tavaran ryhmän määrittäminen oli tosiseikka, johon valittaja ei ollut valitusperusteen yhteydessä vedonnut selvästi. Julkisasiamies esitti kyseisen valitusperusteen tutkimatta jättämistä.

Valituksen toinen valitusperuste (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan rikkominen) koski sellaisen tavaramerkin hylkäämistä, joka muodostuu yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta. EUYT ei katsonut kuution muodolla tai sen ruudukon mustilla viivoilla olevan teknistä tehtävää. Tuomioistuimen mukaan tehtävän arviointi ei voinut perustua näkymättömään osatekijään, vaan teknistä tarkoitusta koskevien päätelmien tuli perustua objektiivisesti tavaran muotoon ja päätelmien tuli olla riittävän varmoja.

Julkisasiamies katsoi, ettei tuomioistuin arvioinut merkin olennaisia piirteitä kyseiselle tavaralle ominaisen teknisen tehtävän osalta. Edellä mainitun asetuksen artiklan kohdan soveltaminen edellyttää ainakin vähimmäistietoja kyseessä olevan tavaran tehtävästä, eli tapauksessa kolmiulotteisen pulmapelin tehtävästä, eikä tuomioistuin huomioinut tätä.

Lisäksi julkisasiamies katsoi, toisin kuin EUYT, ettei muodon arvioinnin tule rajoittua pelkän rekisteröintihakemuksen graafisen esityksen tutkimiseen. Tätä kantaa tuki myös EUT:n antama ratkaisu asiassa Pi-Design ym. v. Yoshida Metal Industry (C-337/12 P-C-340/12 P).

Riidanalaisen merkin olennaiset piirteet olivat tarpeellisia tavaralle ominaisen tehtävän täyttämistä varten. Merkissä ei ollut mitään sattumanvaraisia tai koristeellisia piirteitä. Merkin rekisteröinti rajoittti muiden taloudellisten toimijoiden sellaisten tavaroiden tarjoamisen vapautta, joihin liittyi samanlainen tai jopa vastaavanlainen toiminnallisuus. Kantajan toinen kanneperuste tuli hyväksyä.

Julkisasiamies Szpunar katsoi, että EUT:n tulisi kumota valituksenalainen tuomio ja EUIPO:n toisen valituslautakunnan tekemä päätös.

Ratkaisuehdotus luettavissa EUT:n Curia-sivustolla tapauksen numerolla C-30/15.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-223/15

Asiassa saksalainen yhtiö Combit Software nosti kanteen käyttökiellon saamiseksi Commit Business Solutionsin tietokoneohjelmien ”Commit” tavaramerkille, koska se oli sekoitettavissa kantajan tietokoneohjelmistojen ”combit” tavaramerkkiin. Düsseldorfin ylin alueellinen tuomioistuin (Oberlandesgericht Düsseldorf ) päätyi pyytämään asiassa ennakkoratkaisua EUT:lta. Ennakkoratkaisukysymykset kuuluivat: mitä vaikutuksia on sillä, että tavaramerkin lausuntatapa neutralisoi samankaltaisuuden osassa jäsenvaltioita, minkä jäsenvaltioiden keskivertokuluttajan näkökulma sekaannusvaaran arvioinnissa vaikuttaa ja tapahtuuko tavaramerkin loukkaaminen koko unionin alueella, jos yhdessä jäsenvaltiossa on sekaannusvaara?

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen perusteella käyttökielto olisi mahdollista rajoittaa ulottumaan vain tiettyihin jäsenvaltioihin, jos eräät edellytykset täyttyvät. Kieltovaatimuksen esittäjän on täytettävä näyttövelvollisuutensa eli osoitettava loukkaamisen tai loukkaamisen uhan olemassaolo. Kiellon alueellisen ulottuvuuden rajoittaminen on mahdollista, kun vastaaja esittää erityisen argumentin, jolla sekaannusvaara voidaan poissulkea yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, lisäksi riidanalaisen merkin käyttö ei saa olla omiaan loukkaamaan tavaramerkin tehtäviä. Kieltoa ei kuitenkaan tule rajoittaa, jos se näin mahdollisesti menettäisi tehokkuutensa. Tuomioistuimen ei pidä viran puolesta tutkia päteekö sekaannusvaara koko unionin alueella. Todistustaakan jakautuminen EU-tavaramerkkiä koskevissa asioissa kuuluu unionin oikeuden piiriin, mutta näytön määrää ja todistelusääntöjä säännellään jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä.

Tuomio luettavissa EUT:n Curia-sivustolla tapauksen numerolla C-223/15.

(JH)