Julkisasiamieheltä ratkaisuehdotus yhteisömallin loukkausta koskevista liitännäisvaatimuksista

Tapauksessa kantajana oli Wii-videopelikonsoleja kauppaava Nintendo Co. Ltd (Nintendo) ja vastaajina BigBen Interactive SA (Ranskan BigBen) ja BigBen Interactive GmbH (Saksan BigBen). Ranskan BigBen suunnittelee ja jakelee videopelitarvikkeita, jotka ovat myös yhteensopivia Wii-videopelikonsolien kanssa ja joita se myy Euroopan alueella mm. Saksan BigBenille.

Nintendo katsoi Euroopan markkinoille saatettujen tuotteiden loukkaavan sen yhteisömalleja ja vaati Oberlandesgericht Düsseldorfia (Düsseldorfin ylin alueellinen tuomioistuin, Saksa) määräämään kyseisten tuotteiden valmistuksen, tuonnin ja viennin lopettamisesta sekä kieltämään niiden tuotteiden kuvien esittämisen ja käytön, joihin sisältyy suojattu yhteisömalli. Nintendo vaati liitännäisvaatimuksillaan vastaajien kirjanpitoasiakirjojen toimittamista, rahamääräistä korvausta, asianajopalkkioiden korvausta, tuomion julkistamista ja loukkaavien tuotteiden tuhoamista ja markkinoilta vetämistä.

Oberlandesgericht Düsseldorfin ennakkoratkaisupyyntö koski seuraavia kysymyksiä yhteisömalliasetuksen ja Rooma II –asetuksen tulkinnasta:

1. oliko kansallisen tuomioistuimen liitännäisvaatimuksista antamilla ratkaisuilla oikeusvaikutus koko EU:n alueella, kun liitännäisvaatimukset oli esitetty kahteen eri jäsenvaltioon sijoittautuneita kahta vastaajaa vastaan,
2. saiko kolmas käyttää yhteisömallin kuvia kaupallisiin tarkoituksiin, jos se aikoi myydä yhteisömallin mukaisiin oikeudenhaltijan tavaroihin liittyviä tarvikkeita, ja jos sai, mitä perusteita tällöin oli sovellettava, ja
3. miten määritettiin lainvalintaa koskevan Rooma II -asetuksen tarkoittama paikka, ”jossa oikeutta loukkaava teko tehtiin”, tapauksissa, joissa loukkaaja a) tarjoaa yhteisömallia loukkaavia tavaroita internetsivuillaan, jotka on suunnattu loukkaajan sijaintivaltion ohella myös toisiin jäsenvaltioihin ja b) kuljetuttaa yhteisömallia loukkaavia tavaroita muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, johon se on sijoittautunut. Kyse oli lisäksi siitä, oliko Rooma II –asetuksen nojalla sovellettavaa lakia sovellettava myös loukkaukseen myötävaikuttaviin muiden toimijoiden toimiin.

Ensimmäisen kysymyksen osalta julkisasiamies totesi, että pää- ja liitännäisvaatimuksia olisi perusteetonta kohdella eri tavoin. Lisäksi yhteisömallin suoja loukkaamistoimia vastaan koko unionin alueella vaarantuisi, jos suojan täytäntöön panemiseksi toteutettavilla toimilla olisi vaikutusta vain niistä päättäneen tuomioistuimen sijaintialueella. Julkisasiamiehen mukaan kansallisen tuomioistuimen ratkaisuilla loukkauskanteisiin liittyvistä vaatimuksista on siten oikeusvaikutus koko unionin alueella.

Julkisasiamies ehdotti kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen muotoilemista uudelleen, koska Rooma II –asetuksen soveltuminen riippui yhteisömalliasetuksen 89(1) artiklan d kohdan tulkinnasta. Kyse oli siitä, onko asetuksen mainittua kohtaa tulkittava niin, että käsite ”muut seuraamukset” viittaa esimerkiksi kirjanpitoasiakirjojen toimittamista ja rahamääräistä korvausta koskeviin sekä muihin vastaaviin vaatimuksiin, jolloin niihin sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jonka alueella loukkaaminen tai loukkaamisen uhka on tapahtunut. Jos tähän vastataan myöntävästi, kyse on vielä siitä, mitä perusteita on huomioitava määriteltäessä paikkaa, jossa loukkaaminen tai sen uhka on tapahtunut.

Julkisasiamies katsoi, että yhteisömalliasetuksen säännöstä ”muista seuraamuksista” oli tulkittava niin, että sen alaan kuuluivat vaatimukset loukkaavien tuotteiden tuhoamisesta, niiden markkinoilta vetämisestä ja tuomion julkistamisesta. Vahingon korvaamista, yrityksen kirjanpitotietojen toimittamista tai asianajopalkkioiden korvaamista koskevat vaatimukset eivät sen sijaan kuuluneet sen alaan, vaan niiden osalta sovellettava laki määräytyi yhteisömalliasetuksen 88 artiklan 2 kohdan nojalla.

Julkisasiamies katsoi 89(1) artiklan d kohdan tarkoittaman jäsenvaltion, ”jonka alueella loukkaaminen tai loukkaamisen uhka on tapahtunut”, tarkoittavan jäsenvaltiota, jonka alueella väitetyn loukkauksen aiheuttanut tapahtuma on sattunut tai uhkaa sattua, eikä jäsenvaltiota, jonka alueella loukkauksen vaikutukset ilmenevät. Tämä tulkinta perustui EUT:n ratkaisuun yhteisön tavaramerkkiasetuksen vastaavasta säännöksestä (C‑479/12, Coty Germany). Julkisasiamies katsoi loukkauksen aiheuttaneen tapahtuman sattuneen Ranskassa, jossa tuotteet valmistettiin. 88 artiklan 2 kohdan alaan kuuluviin liitännäisvaatimuksiin oli sen sijaan sovellettava Rooma II –asetusta. Sovellettavaksi tuli siten sen maan laki, jossa loukkaava teko tehtiin. Tämä tuli julkisasiamiehen mukaan määritellä oikeusvarmuuden turvaamiseksi samalla tavalla kuin yhteisömalliasetuksen 89(1) artiklassa käytetty käsite. Sovellettavaksi tuli siten kaikkia vaatimuksia koskien Ranskan laki.

Toinen ennakkoratkaisukysymys koski julkisasiamiehen mukaan sitä, onko yhteisömalliasetuksen 20(1) artiklan c alakohtaa tulkittava niin, että ilmaisu ”toisintaminen lainauksen ottamiseksi” käsittää sen, että kolmas käyttää niiden tuotteiden kuvia, joihin sisältyy suojattu yhteisömalli, omien tuotteidensa markkinoimiseen. Julkisasiamiehen mukaan tähän oli vastattava myöntävästi. Kyseessä oli hänen mukaan vain havainnollistava toimi, jolla yritys osoitti, että toista tuotetta käytetään yhteisömallilla suojatun tuotteen tarvikkeena. Tuotteiden alkuperän erottamiseksi yhteisömallin sisältämän tuotteen lähde ja alkuperä on kuitenkin mainittava. Kansallisen tuomioistuimen asiaksi jäi varmistaa, että toisintaminen on hyvän kauppatavan mukaista eikä kohtuuttomasti haittaa mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan.

Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus luettavissa Curia-tietokannasta.