Julkisasiahenkilöltä uusi ratkaisuehdotus kirjallisesta teoksesta laaditun kommentoidun julkaisun tekijänoikeussuojasta

Julkisasiahenkilö antoi 26. kesäkuuta 2025 ratkaisuehdotuksen asiassa C‑649/23, jossa oli kyse latinankielisestä kirjallisesta teoksesta tehdyn kommentoidun julkaisun, niin sanotun kriittisen laitoksen, suojaamisesta tekijänoikeudella. Julkisasiahenkilön mukaan kriittistä laitosta voidaan pitää teoksena, jos se on tekijänsä henkinen luomus ja on olemassa suojan kohde, joka voidaan tunnistaa riittävän tarkasti ja objektiivisesti.

Latinankielisestä kirjallisesta teoksesta, jonka suoja oli lakannut, oli tehty latinankielinen kriittinen laitos. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohti, onko kriittisen laitoksen tekijällä todellista mahdollisuutta tehdä vapaita luovia ratkaisuja, kun toimittajan tavoitteena on saattaa alkuperäisteoksen teksti täydelliseen ja ymmärrettävään muotoon ja mahdollisimman lähelle alkuperäisteoksen kirjoittajan tarkoittamaa muotoa. Lisäksi tuomioistuin tiedusteli, voidaanko kriittistä laitosta pitää alkuperäisestä teoksesta erillisenä luomuksena vai sulautuvatko nämä kaksi toisiinsa, koska laitoksen tarkoituksena on vahvistaa jo olemassa olevan teoksen teksti. Samalla tuomioistuin kysyi, onko ainoastaan kriittisen laitoksen tekijän kriittisillä huomautuksilla, kommenteilla ja selityksillä tarkasti ja objektiivisesti tunnistettavissa oleva kohde siten, että ainoastaan ne voisivat olla tekijänoikeussuojaa saavan teoksen asemassa.

Ratkaisuehdotus

Ratkaisuehdotuksessaan julkisasiahenkilö toteaa, ettei säädännössä ole mitään viitteitä siitä, ettei alkuperäisteoksen, mukaan lukien teoksen, jonka suoja on lakannut, kriittinen laitos lähtökohtaisesti voisi täyttää johdannaisteokseksi luokitteluun ja tekijänoikeussuojan saamiseen vaadittavia edellytyksiä. Tällainen yleinen rajoitus olisi vastoin unionin lainsäätäjän tahtoa varmistaa henkisen omaisuuden suojan korkea taso tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla. Näin ollen alkuperäisteoksen kriittinen laitos voi julkisasiahenkilön mukaan olla suojattu siltä osin kuin se voidaan luokitella teokseksi. Tästä seuraa kysymys, voidaanko teosta, jonka suoja on lakannut, koskevan kriittisen laitoksen, jonka tarkoituksena on rekonstruoida kyseisen teoksen teksti liittämällä siihen kommentteja ja tarvittava ”kriittinen apparaatti”, pitää tekijänoikeudella suojattuna johdannaisteoksena.

Asiakirja-aineistosta ilmenee, ettei kriittinen laitos asiassa C‑649/23 vastaa pelkkää kappaleen valmistamista. Laitoksen tuottamisen yhteydessä on puututtu alkuperäistekstiin tekemällä siihen korjauksia ja lisäyksiä, jotta alkuperäinen teksti pystytään rekonstruoimaan täydellisessä ja ymmärrettävässä muodossa ja samalla välittämään alkuperäistekijän tarkoitus niin hyvin kuin mahdollista. Julkisasiahenkilön mukaan kriittisen laitoksen tekijä ei lähtökohtaisesti tuota vain tutkimusta, taitotietoa tai henkisiä ponnistuksia ilman yksilöllistä luomusta. Sitä vastoin tekijällä voi olla mahdollisuus valita useista vaihtoehdoista, joita ohjaavat esimerkiksi hänen kieliopilliset, sanastolliset, kirjalliset ja tyylilliset valintansa sekä hänen kokemuksensa, asiantuntemuksensa ja ymmärryksensä.

Käyttäessään paitsi ammattitaitoaan ja tietämystään tekijästä, kielestä, aikakaudesta ja alkuperäisestä teoksesta, mutta myös omaa mielikuvitustaan, intuitiotaan ja herkkyyttään keksiäkseen tai keksiäkseen uudelleen kadotettuja tai käsittämättömiä elementtejä pyrkien samalla pysymään uskollisena alkuperäisen teoksen hengelle, kriittisen laitoksen tekijä tuottaa luovan teoksen. Kriittisen laitoksen tekijän henkisiä luomuksia ovat myös laitokseen lisättävät kommentit ja kriittinen apparaatti. Omaperäisyyden kriteeri voidaan ilmaista kriittisen laitoksen koostumuksen, teokselle annetun rakenteen ja sen muotoilun kautta sekä alkuperäisen tekstin jäsentelyllä suhteessa kommentteihin ja kriittiseen apparaattiin. Siten kriittisen laitoksen tekijä lyö persoonallisen leimansa luotuun teokseen, eikä voida katsoa, että kriittinen laitos sulautuisi alkuperäiseen teokseen. Julkisasiahenkilö toteaa lisäksi, että alkuperäisteoksen kriittinen laitos voi kokonaisuudessaan olla tunnistettavissa riittävän tarkasti ja objektiivisesti.

Näin ollen julkisasiahenkilö katsoo ratkaisuehdotuksessaan, että kriittistä laitosta voidaan pitää teoksena, jonka kappaleen valmistaminen edellyttää tekijän suostumusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että kriittinen laitos on tekijänsä henkinen luomus, joka heijastaa tekijän yksilöllisyyttä ilmentämällä tämän vapaita ja luovia valintoja, ja että on olemassa suojan kohde, joka voidaan tunnistaa riittävän tarkasti ja objektiivisesti. Kussakin yksittäistapauksessa kansallisen tuomioistuimen on arvioitava, onko asia näin.

Julkisasiahenkilön ratkaisuehdotuksen voit kokonaisuudessaan lukea täältä.

Kuva: Unsplash / Aaron Burden